Lähempää tuttavuutta

Olen monestikin tainnut sanoa että mustarastaat ovat vaikeita kuvattavia tässä arkuudessaan. Joka kerran  kun olen yrittänyt avata ovea, huomatessani että ne ovat ruokinnalla,  ne olivat jo tipotiessään. Vaikka luulin ettei siitä välttämättä mitään ääntäkään syntyisi.
Mutta tänään, mikähän muutti mielen, ne tulivat jopa niin lähelle että oli vaikea kuvata. Enkä mitään deodoranttiakaan ollut vaihtanut :)

 Täällä tuuli aikalailla, mustarastasrouva sai taivutettua tuulen tekemään itselleen puuhkan.

 Seurasin pitkän aikaa tämän rouvan touhua.
Yhtä aikaa siinä edessä piiperteli parhaimmillaan kolmekin ruokailijaa, ne söivät maasta mitä toiset olivat tiputtaneet.

 Koiraskin saapui, se tuli tosiaan niin lähelle etten oikein päässyt kuvaamaankaan mukana olleella putkella.
 Enkä uskaltanut lähteä sisältä muuta hakemaan, kun kerrankin pääsimme tutustumaan lähemmin.

Touhukas tikkakin tuli paikalle, kiipeili ensin vähän aikaa hevoskastanjan rungolla, ennenkuin aloitti ruokailun.

                                                  Ovatko nämä ne kuuluisat ruokalevot :)