maanantai 24. heinäkuuta 2017

Saippuakuplia

Innostuin viikonloppuna kuvaamaan saippuakuplia.
Siihenhän jäi samalla tavoin koukkuun kuin talvella jäätyvien kuplien kuvaamiseen, plussapuolena tässä se ettei sormia palellut. Kokeilkaapas joskus, jos ei satu olemaan järkevämpää tekemista :)


 Istuin laiturilla lähes puoleenyöhön. Tuuli tyyntyi ihan olemattomiin ja maisemaan tuli tosi kaunis, pehmeä sävy, eipä voisi rentouttavampaa näkyä olla.


 Kuplien pinnoilla oli ihan uskomatonta värien leikkiä ja kerta kerran jälkeen  ne sävyt toistuivat samaan tahtiin, siihen saakka kunnes kupla puhkesi.
Avaruushan tästä tulee väistämättä mieleen.


Eniten ihastutti, kun sain kuplan putoamaan ehjänä ja kauniina veden pinnalle. Toisinaan siihen tarttui ihan pieni tuulenvire, joka sai sen pomppimaan kevyesti, aivan pienin, sievin sykäyksin eteenpäin, jättäen hennon vanan jälkeensä. Se näky hipoi jo täydellisyyttä. Toisinaan pallot kulkivat jopa 30 metrin päässä olevan luodon kupeeseen, jonne sitten uupuivat kaislikkoon osuessaan.


 Koska kuvasin laiturilla, niin kupliinhan tallentui lähes aina myös kuvaaja.
Taustojen sävyt vaan vaihtelivat mitä upeimmissa väreissä. Kuvauksessa olisi hyvä olla kaveri, joka puhaltaisi pallot, silloin voisi pelkästään keskittyä kuvaamiseen ja olla heti valmiina kun kupla irtoaa.
Ja toinen minkä huomasin oli se, ettei pesuaine/vesiseosta saa liian tarmokkaasti sekoittaa, ettei siihen muodostu vaahtoa, se ei näytä kivalta kuvassa.


 Keskiyötä kohden roosan sävy maisemassa lisääntyi. Kuvasin samalla laskevaa aurinkoa ja tunsin olevani mahdottoman onnellinen.


 Myöhemmin illalla kalat alkoivat hyppiä ja monesti ne tavoittelivat liikkuvaa palloa. En saanut yhtään sellaista kuvaa, jossa näkyisi hyvin kalan hyppy.


Värien vaihtumisesta samaan tahtiin opin aavistamaan koska kupla puhkeaa. Siihen ympärille muodostui tosi kauniita renkaita.





Näitä olisin toivonut enemmin, tällaisia vähän epämuotoisia. Näyttävät siltä kuin jokin lasitaiteilija olisi ollut asialla, mukana suunnittelussa. Tai niinhän se taitaa kuitenkin olla, että luonto inspiroi mm. lasitaiteilijoita.


Blogitauko vielä jatkuu, mutta syksymmällä palaan ihan uudella innolla. Nyt olen ollut pelkästään tuolla Instagramin puolella, sen verran tulee kuitenkin kuvattua.
Mukavia kesäpäiviä teille kaikille!