Muutama ötökkä

Onnistuinhan löytämään muutaman pikkuötökän!

Tälle kaverille en löytänyt nimeä.

Osasi poseerata niin hienosti liljan kukinnossa!

Piti houkutella vähän esittäytymään!

Sittiäisillä oli varmastikin jotkin kokoontumisajot!

Jotenkin symppis kuoriainen vaikka viihtyykin ties missä olosuhteissa!

Päivystystä vuorotta

Aamupäivällä klo.11.15, kuinkahan kauan päivystysvuoro olikaan jo kestänyt.

Myöhään illalla klo.23.30 sama työ jatkuu, samalla luodolla, paikka on vain siirtynyt riutan taaimmalle kivelle.

Juhannus

Juhannus perinteisesti mökillä.

Aatto oli kaunis ja lämmin, aika meni puuhaillessa kaikenlaista mökkielämään kuuluvaa.

 Kallion pieni "lampi" peilasi kauniisti sinistä taivasta.

Mökkipaikkamme on kallioinen ja jyrkkä, joten olemme rakennelleet näitä terasseja liikkumisen helpottamiseksi. Sieltä löytyy 7 terassia, yksi vähän leikkimielisestikin mukaan laskettuna.

 Varsinaista mökkipihaa ei ole ollenkaan. Kallioinen paikka ei ole erityisen helppo lapsille eikä huonojalkaisille. Puutarhatyötkään eivät täällä rasita kun mikään ei kasva, kaikki on siis lähes luonnon ehdoilla. Luulen että maa on niin hapan, kun mäntyjä on paljon. Yritin alussa istutella kaikenlaista mutta älysin kuitenkin luovuttaa.

Paikka laiturilta kuvattuna. Tähän rakentamiseen on käytetty tunti poikineen. Mutta niin mukavaa ajankulua etei ole tottakaan. On niin kiva suunnitella ja toteuttaa yhdessä erilaisia projekteja.

Aaton tarjoiluja. Nams nämä mustikat :)

Kotimaisia herneitäkin oli jo tarjolla.

Luonnosta löytyneet tabletit.

Ja tietysti uusia perunoita ja grillausta.

Aurinko laskee länteen....

Juhannuspäivän aamu toi tullessaan ukkoskuurot ja melkoiset saderyöpyt. Meiltä ei ole kovin pitkä matka mökille ja kun näytti siltä että sade vain jatkuu, niin pakkasimme tavarat ihan suosiolla.

Jossain juhannus päättyi onnettomasti, mökin läheisellä sillalla kulki useita paloautoja lähes heti ukkosen alettua.

Koivu

Juhannuksen juhlapuu, koivu. Yritin etsiä vähän tietoa, miksi juuri koivu, enkä onnistunut löytämään sellaista sivua mistä tämä olisi selvinnyt.

Läheltäkin katsottuna koivun runko on todella kaunis.

Alkukesän viherrystä1

Näistä syntyy saunavasta. Vai onko se vihta?

Pitkä matka taivallettava jos ihan perille asti on aikomus mennä.

Viime talven runsaat lumikuormatko ovat olleet tähän syynä vaiko hirvi?

Herhiläinen

Ensimmäistä kertaa elämässäni törmäsin tähän kaveriin.

Aamulla kun lähdin töihin se jäi kieppumaan säleverhoihin, oli ressukka tullut illalla sisälle kun ovi oli auki.  Enkä ehtinyt enkä uskaltanut häätää ulos. Enkä voinut tappaakkaan.Työpäivän päätyttyä se oli lattialla kippurassa, ei voi että sanoa koivet oikosenaan.

En kyllä nauti kuolleitten eläinten kuvaamisesta mutta tämä oli jollain tavalla niin kiinnostava.

Etsin Wikipediasta tietoa. Vuonna 2001 herhiläinen oli arvioitu erittäin uhanalaiseksi.

Tämä yksilö oli varmaankin koiras joka pituus oli arvioitu noin 21-28 mm.

Vaarallisuusmyyteistä yksi kertoo " seitsämän pistoa tappaa hevosen, kolme aikuisen ja kaksi pistoa lapsen." Näitä vaarallisuusmyyttejä on useita.

En välittäisi tavata kovinkaan usein :)

Juhannusruusut

Juhannusruusu on yksi kauneimpia kukkia joita tiedän, kukkahan on kuin kermavaahtoa!

Kukinta oli tänä kesänä todella nopeasti ohi, hyvä että ehdin. Sadekin ehti ensin vähän jo runnella.

Kimalaiset pyörivät ympärillä vielä ihan tohkeissaan. Tosin nopeasti kukasta kukkaan

näytti vähän siltä että siitepölytarjoilut alkavat olla melko vähissä.

Yritän kovasti etsiä kaikenlaisia pieniä kuvattavia, perhosia ym.

Taitavat vierastaa kun pysyttelevät piilossa.

Perhoselle löytyi nimi, Ruutumittari. Laji on yleinen koko maassa.

Metsäretkellä

Ihan tämän heinän takia menin metsään ja tulin poiskin :)

Nuokkuhelmikkä on lähes ainoita heiniä jonka nimen muistan. Tämä on jotenkin niin suloinen.

Otin varmastikin 40 kuvaa, joukossa oli enemmin ja vähemmin nuokkuvaa mutta vain tämä yksilö oli tarkka.

 Ulkona on ihan ukkosen tuntua. En kyllä ihan itse keksinyt, Ilmatieteen laitos myös lupaili sellaista.

En tiedä mikä perhonen on kuvassa, vaikea kuvattava kun on niin valkoinen.

Nyt voin olla tyytyväinen kun onnistuin keltaisen kuvaamisessa.

Näistä tykkään myös ovat jotenkin niin utuisen ja harsomaisen näköisiä.

Tässä olivat perätysten nyt ne kuuluisat ennen ennen ja jälkeen kuvat. Milloin se on sisustus, milloin naama, nyt kuitenkin voikukka.

Mikä kasvuvoima!

Ne pienet "avaruusoliot" jotka kuvasin tuolla aiemmin 24.5.

ovat venyneet ihan hurjiin mittoihin.

Kuvasin nämä viisi päivää sitten, joten ovat varmasti

vieläkin kasvanee lisää korkeutta. Kyykin siellä juurella

ja tunsin itseni aika pieneksi.

Uskomaton kasvuvoima!

Hanhenmarssi

Taisipa ollakkin onnistunut maihinnnousu, luotohan näyttää ihan asumattomalta.

Vähän lähellä kulkuväylää, no ei kaikkea voi saada.

No, ei kun tutustumaan. Tässä taitaakin olla hyvä paikka opettaa lapsia uimaan.

Trallallaa, on ihanaa kun oman luodon saa omistaa.

Tekee mieli ottaa pari tanssiaskelta vaikkakin marssin hallitsen paremmin.

Eiköhän tämä ole tässä, kiitän ja kumarran.

Linnut

Ystävien mökillä pääsin kuvaamaan ensimmäiset lintukuvani. Myönnän ettei ollut helppoa istua siinä kannon päässä hyttysten syötävänä ja odotella ruoanhakumatkalta palaavia vanhempia.  Manteli ynnä muut lintukuvaajat, voi miten te jaksattekaan olla kärsivällisiä.

Sinitiaisten koti.

 Lintuvanhemmilla pitää kiirettä, nälkäiset suut vaativat ruokaa. Jos helatorstain ateriaksi sopii hyttyset niin niitä oli kyllä yllin kyllin.

Västäräkkiperheen koti.

 Kuva on epätarkka kun yritin suoriutua nopeasti tästä tapahtumasta, oli vähän syyllinenkin olo,  joten en  malttanut tarkentaa. Kuutoset sieltä näyttäisivät olevan kuoriutumassa.

Pariskunnan molemmat osapuolet tepastelivat välillä yhtäaikaa pesän ulkopuolella. Lämmintä oli  27 astetta joten tuskin munilla oli hätää.