Hytykkä

Pari postausta taakseppäin laitoin kuvia citriinimetsästä.
En osannut silloin etsiä mistään tietoa, vaikka yritinkin, siihen mikä sieni olisi kyseessä. Löysin sitten ihan sattumalta Esko Vesasen blogiin, , erittäin hieno luontokuvablogi. Hän antoi ystävällisesti tunnistusapua. Sieni on hyvin todennäköisesti hyytelösieniin kuuluva keltahytykkä. Se kasvaa puun rungolla lahottaen puuta.

 Aamupäivällä lähdin sitten toiveikkaana sieneen, tosin vain kameralla varustautuneena, sienivasu sai jäädä kotiin :)  Luin nimittäin Wikipediasta että sieni on sitkeä, kuivana kova ja hyvin hauras. Haju on jonkin verran vastenmielinen, eikä karvaan makunsa vuoksi kelpaa ruoaksi.

Paikalla jossa viikko sitten kuvasin ei ollut enää ainuttakaan sientä eikä edes jälkiäkään missä niitä silloin oli. Aivan kuin sade olisi huuhtonut kaiken pois! Pettyneenä palailin metsästä!
Kävin vielä katsomassa paikan jossa kuvasin viime syksynä ja sieltä löytyivät nämä kaksi urhoollista.

Ihmeen kaunis näinkin! Vaikka se upea jääreunus nyt puuttuukin. Aivan kuin tuossa yläreunassa olisi hopeaa lastuina. Meripihkaa ja hopeaa, nämä tästä tulevat mieleen!

Harmaita on pidellyt!

Eipä tässä kummempia, hyvää viikonloppua! Toivottavasti säät suosivat meitä tunnelmien ja muistojen tallentajia!

Kaloja

MARETARIUM on Kotkassa sijaitseva akvaariotalo,  suomalaisten kalojen luonnonmukainen akvaario.
Eri kalalajeja on noin 60 lisäksi mm. rapuja ja kesäkaudella sammakoita ja liskoja.
Oikein mielenkiintoinen käyntikohde jossa kuvaus on sallittua. En millään jaksa muistaa näitten kaikkien kalojen nimiä, vaikka sieltä lähtiessäni vielä muistin. Kaikki pitäisi laittaa lapulle :)

 Akvaarioitten vesi oli aika kirkasta, akvaariot siistejä joten suhteellisen tarkkoja kuvia oli mahdolisuus saada. Sisäkuvauksia olen harrastanut aika vähän joten nuo valaistusolosuhteet olivat vähän haasteellisia.
Nämä ovat lohikaloja.

 Tässä akvaariossa levä on päässyt kasvun alkuun. Tämä kala jää nyt valitettavasti ilman nimeä.

 Sampi, siellä olikin melkoisia vonkaleita uimassa ympyrää, kiertäen kookasta akvaariota. Minkähän takia isoja kaloja sanotaan melkoisiksi vonkaleiksi? Tämä oli kiinnostava kala seurata, kuin pieni sukellusvene!

Suukkoja, suukkoja :)
 Muistelisin että tämä olisi karppi, en vaan löytänyt hyvää kuvaa varmistaakseni asian.

Töyhtötiainen 3.

Sain otettua pari kuvaa tähän itselleni asettamaan haasteeseen.
Kyllä pimeä tulee jo varhain! Ehdin eilen iltapäivällä kahden maissa kuvaamaan vain tunniksi ja kohta se pimeä roikkui jo niskassa.

Citriinimetsä

Kannattaa pitää hyvää huolta luontosuhteestaan niin saattaa  löytää jopa Citriinimetsän :)
Seurasin korpin ääntä, toiveikkaana että saisin kuvattua  linnun ensimmäistä kertaa. Korppi meni menojaan mutta löysin tämän Citriinimetsän!

Timanteilla on vartijansa!
Lämpötila oli nollan vaiheilla ja  mutta siitä huolimatta hämähäkki oli liikkeellä.

  

 En tiedä mistä tässä on kysymys, ilmeisesti jokin sieni, voisiko olla lahoittajasieni. En viitsinuyt koskea mutta ympärillä oleva lasimainen aine ei voi olla jäätä vaan jotain ihan muuta. Puu on ilmeisesti tuomi. Nämä kaunottaret ovat ihan muutaman millimetrin kokoisia halkaisijaltaan. Olen kuvannut tätä sientä aiemminkin, pari vuotta sitten.

 Sieviltä ne näyttivät paljain silminkin mutta yllättävän kauniita kun sain kortilta purettua katsottavaksi lähemmin.

Saman puun maahan kaatuneilla ja maatuvilla oksilla kasvoi tällainen "luminen metsä".

Säksättäjä

Aika moni on varmasti samaa mieltä siitä että otsikon keksiminen on välillä varsin työlästä :)
Tämän otsikon aihe löytyi Suomen lintuoppaasta jossa hömötiaisesta sanotaan näin:

"Säksättää käheästi nähdessään ihmisen tai aavistaessaan vaaraa." 

Toivon niin hartaasti että viikonloppuna pääsisi kuvaamaan,  kohta unohtaa miltä se edes tuntuu :)

Sukeltaja

Jatkoa eiliselle myrskypostaukselle.

Rannalle ilmestyi sukeltaja kuivapuvussaan! Jostain hän vain sinne ilmestyi, huomaamatta selän taakse.

Nousiko suoraan järvestä vai kävelikö harjun ylitse. Todennäköisesti kuitenkin hän kiersi niemeä sukeltaen samaan suuntaan kuin aallokko vyöryi niemen kärjen ohitse ja tuli harjun kautta kävellen takaisin tähän aloituspaikkaan.

 Sammakkomiehestä ei kai voida puhua koska paineilmapullot puuttuvat. Eikä kai teräsmiehestäkään vaikka siltä hän kyllä enemmän näyttää. Vyötäröllä taitaa olla lyijyvyö, ainakin metallin sävy näyttää lyijyltä. Ehkä joku asiaa harrastava osaa kertoa, en alkanut selvittämään asiaa enempää.

 Tässä vasta huomasin miten korkeaa aallokko oli kun pystyi vertaamaan ihmisen kokoon. Ihminen näytti kovin pieneltä.

 Sukeltaja käänsi selkänsä aallokolle ja tuulelle ja alkoi kiinnittämään sukellusräpylöitä, aallokko ja tuuli heiluttivat miestä kuin korkkia.

 Ei näyttänyt kovin helpolta, välillä aallokko peitti koko miehen.

Tässä vaiheessa ajattelin että tuota en taitaisi arvata kokeilla :) Täytyy olla erittäin hyvä kunto että tuohon ylipäätään pystyy, vailla mitään paineilmapulloja ja näitä varsinaisia sukellusvarusteita. Niemen kärki on erittäin kivikkoinen, miten siellä selviytyy kun aallot heitelevät vai pystyykö niissä jotenkin surffamaan uidessa?

Sitten yllätyksekseni huomasin että siellä vedessähän on kolleega, uskoisin kyllä että kovin paljon harjautuneempi :)  Huomatkaa toisessa kuvassa ylhäältä kamera näkyy selvästi!
Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä näistä kuvista miten aalto käyttäytyy pinnan  alla tuollaisella myrskyllä.

Sukeltaja katosi veden alle ja jatkoin omia kuvauksiani ihan turvallisesti rantahietikolla :)

Myrsky

Eino-myrsky saapui tännekkin yöllä, tuhoista en oikeastaan tiedä vielä, lukuunottamatta pieniä sähkökatkoksia.
 Kuvausreissulla jouduimme siirtämään kaksi puuta tieltä pois, molemmat olivat lahoja haapapuita jotka siirsimme ihan kahden hengen käsivoimin.

 Heräsin aamuyöstä muutaman kerran siihen etä roskia lenteli ikkunaan voimakkaan tuulen mukana ja yöllä jo heräsi ajatus että nyt voisi olla sopiva tilaisuus lähteä kuvaamaan aaltoja.

Klo 11.00 maissa lähdimme liikkeelle tuttuun paikkaan Saimaan rannalle. Tuuli oli sopivasta suunnasta aaltojen muodostumista ajatellen. Moni muukin oli tullut samoihin ajatuksiin, varustautuneena joko kameralla tai ilman.

 En ole tainnut koskaan kokea yhtä kovaa tuulta  tai sitten olen vaan pysynyt sisällä tällaisilla tuulilla. Voimakkuudesta en osaa sanoa, puuskissa varmasti yli 10m/sek. mahdollisesti reilustikin yli.

Tämä paikka on kapea, korkea  niemi, sen toisella puolella jonne jätimme auton ei tiennyt myrskystä juuri mitään ellei olisi kuullut sitä kohinaa.  Oli jopa vähän jännittävää lähteä kiipeämään toiselle puolelle.

Niemi ja rantaviivan yläosa ovat melko kivikkoisia ja kärjessä varsinkin  hankalaa maastoa kävellä. En ole koskaan ennen kokenut sitäkään että tuuli meinaa kaataa kävelijän tai ainakin yrittää sitä :)

 Kolmijalkaa ei tullut mieleenkään pystyttää ja kova puuska heilutti välillä kameraakin ihan kuin kiusatakseen.

 Olipa siellä sukeltajakin josta seuraavassa postauksessa.

 Aallot olivat komeita ja aika korkeitakin, väliilä kuvaaja sai parhaasta pärskeestä vettä niskaansa kun yritti päästä lähemmäksi tapahtumien kulkua. Yritin parhaani mukaan suojella kameraa ja taas totesin miten hyvä tuo vastavalosuoja on.

 Muuten olin varustautunut hyvin mutta käsiä alkoi palella, nahkasormikkaat taisivat olla väärä valinta. Siellä vierähti parisen tuntia. Olisi vielä kannattanut istua vähän aikaa ilman kameraa ja ihailla ja ihmetellä veden liikettä.

Toivottavasti ne joille myrsky valitettavasti teki ja tekee tuhojaan selviävät pienin vahingoin!

Nakkeli

Yritin  ehtiä kuvaamaan  miten pähkinänakkeli taituroi sormenpaksuisen kepin päässä. Tilanne tuli eteen taas niin yllättäen mutta kerrankin se malttoi olla kohtuullisen paikoillaan.

 Erittäin näppärästi se kieputti itseään kepin nokassa ja epäilemättä noilla kynsillä saa  pitävän otteen.

 Tässä odotellaan että lounaspöytä vapautuu, orava pitää parhaillaan hallussaan koko ravintolaa. Ei tämän linnun kärsivällisyys näytä kovinkaan kauan kestävän.

 Ruoka-automaatilta ruoan hankinta sujui kurotellen ja jälleen noista vahvoista kynsistä oli hyötyä.

Nämä ovat viime sunnuntaina otettuja kuvia, tällä viikolla en ole ehtinyt ottaa ainuttakaan kuvaa. Jospa huomenna, jos säät sallivat!

Kuusi kuvaa viime kesästä -haaste

Pirjo, kauniista Mökkipuutarhassa- blogista haastoi mukaan kivaan haasteeseen jossa on tarkoitus valita kuusi kuvaa viime kesältä.
Tämä olikin mielenkiinroinen  haaste ja huomasin että olin lähes koko kesän kuvannut vain makrolla :)
 Samalla päätin kun näitä kuvia valitsin että ensi kesänä täytyy kuvata vähän muutakin, mutta kun tuo makroilu on niin kivaa ja vie ihan mennessään.

 Kiitos Pirjo, tämä oli mukava haaste!