sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Jäälyhtyjä

Villiinnyin tekemään jäälyhtyjä, oikein kunnolla villiinnyin :)
Näissä ei nyt itse paljoa voi kikkailla, mutta onneksi tuo pakkanen hallitsee sen taidon. Tulee kuitenkin sellainen olo, että ihan ite tein.
Pakkaslukemat vaihtelivat niin paljon, etten osaa vetää minkäänlaista yhteenvetoa siitä, kuinka kauan ämpärin tarvitsee olla esimerkiksi -22°, että saadaan hyvä tulos, sellainen sopiva kynttiläkopero.
Pari kertaa pesuhuoneen lattialla oli vain kasa jäitä, kun päällipuolin näytti  siltä, että ämpärissä kaikki hyvin. Ämpärin päälle oli silloin muodostunut kuuraa. Kerran koko tulos oli umpijäässä ja ämpäri tietysti halki.


 Eipä näissäkään rakennelmissa taida kahta samanlaista olla. Joihinkin oli tullut selvä halkeama, kun viereinen ämpärillinen oli aivan virheetön.
Tämän viikkoinen lumisade pehmensi reunat kauniin pumpulisiksi.


 Lauhtuminen plussa-asteineen, puolestaan jäädytti lyhdyt niin tiukasti paikoilleen, ettei niitä juuri rikkomatta siirretä.


Jaksoin ihmetellä näitä yksityiskohtia, niin ihmeen kauniita , miksikös näitä nyt sanoisi "pyrähdyksiä" :) Nämä syntyivät kun pakkasta oli -8°-10° , ämpärit olivat silloin pidemmän aikaa ulkona. Onko se hitaampi jäätyminen sitten mielikuvituksellisempaa?
                                                                                                                             

 




 Käväisimme katsomassa mitä kuuluu jääkukille. No, eihän siellä ollut enää ainuttakaan, ei ikkunan sisä- eikä ulkopuolella. Onneksi ehdin ottamaan nämä kuvat  silloin muistoksi!
Ilman kameraa ei ovesta kannata edes poistua , koskaan ei tiedä kuka tulee vastaan :)


lauantai 14. tammikuuta 2017

Poikkeava nokka

Hyvä päivä ulkoiluun, kuvausvaloa olisi saanut olla enemmin.
Kävin tutulla metsäruokinnalla, enimmäkseen vain katselin, räpsin muutamia kuviakin. Tässä näytöllä huomasin poikkeaman sinitiaisen nokassa.

Normaalisti linnun ylä- sekä alanokka kasvat jatkuvasti, kuten kynnet ihmisillä ja kuluminen  käytettäessä tapahtuu tasaisesti.
Lintulaudan vieraista poikkeamia on havaittu ainakin tiaisilla, erityisesti hömötiaisilla. Toinen nokanpuoliskoista kasvaa eritahtia, tai nokan puoliskot voivat olla jopa ristissä.


 Nokan puolikas voi myös käyristyä. Syy voi olla synnynnäinen epämuodostuma, puoliskot eivät osu kohdilleen ja kuluvat siitä syystä epätasaisesti. Syynä voi olla myös kasvuhäiriö, jossa nokan kasvu ylittää kulumisen.


Nämä linnut ovat yleensä nuoria. Pärjäävät talven lintulaudan antimilla, mutta keväällä ravinnon muuttuessa hyönteisravinnoksi, selviäminen vaikeutuu. Viallinen nokka vaikeuttaa myös pesänrakennuspuuhia. Lintujen oletetaan menehtyvän nuorina.

Tietoa tähän löysin Suomen Luonto-lehdestä 5/2005

keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Kukkia

Toivoin tälle päivälle edes hiukan aurinkoa, edes hiukan, turha toivo. Sen sijaan mahdoton tuuli, se oli puuskissa niin voimakasta että suorastaan töni kulkijaa.
Kävelin rantakallioilla ja vähän pelkäsin kamerani puolesta, kun eilinen vesisade sekä yöllä alkanut pakkanen oli tehnyt pinnat liukkaiksi.

Ajattelin lähettää teille vähän kukkia, niin pääsette muistelemaan mennyttä kesää ja haaveilemaan tulevasta :)
Sen verran vielä, tykkään talvesta! Mutta vähän eri reseptillä laaditusta, mitä nyt on ollut tarjolla.







sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Ikkunataidetta

Pistäydyimme tänään katsomassa, mitä mökkimaisemiin kuuluu.
Hyvinhän siellä voitiin! Viime yön aikana satanut pieni lumikerros oli somistanut maisemasta nätin ja pehmeän näköisen.
Jääkukat olivat peittäneet ikkunat ulkopuolelta hyvin tiheänä, läpinäkymättömänä mattona, mutta sisällä olikin sittten ihana yllätys. Nämä "untuvat" olivat vain pieniruutuisissa ikkunoissa, mistä sitten johtuukin!


 Koska sisällä ei ollut paljonkaan valoa, ja ulkopuolella tosiaan on tiheä jääkukkakerros, päätin muokata kuvat näin.
Näettekö samalla tavoin, ihan kuin tuossa vasemmalla alareunassa olisi maalaismaisema. Risuaitoja, rinnepeltoja ja kookas puu, mahdollisesti tammi :)


 Kuvasin makro-objektiivilla ja yritin saada rajattua siten että, mahdollisimman moni yksityiskohta näkyisi selkeänä.


 Tämä taitaa olla talven näkemys trooppisista kaloista.


Sivustan  ikkunassa  näytti olevan vielä runsaammin näitä koristeluja. Siihen eteen vain oli kasattu kesähuonekaluja, enkä malttanut alkaa niitä siirtämään.
Voi olla ettei näitä enää seuraavalla reisulla löydykkään. Voi että ne olivat nättejä siellä paikan päällä!

lauantai 7. tammikuuta 2017

Neljä vuodenaikaa - haaste

Sain jo ennen joulua Mirjam-Matildalta tämän haasteen, silloin oli touhua joulukalenterin kanssa, enkä malttanut etsiä näitä kuvia.
Maisemakuvistahan tietysti parhaiten näkisi vuodenaikojen vaihtelun, mutta niitä kun ei juurikaan löydy. Mennään näillä :)
En jatka haastetta eteenpäin, tämä on jo sen verran pitkään ollut täällä blogeissa vireillä.


TALVI:  Kotoa keskustaan mentäessä, löytyy matkan varrelta näin kaunis pienehkö kuusimetsä. Kuvasta voisi päätellä, että tuona päivänä on ollut pakkastakin jonkin verran.


KEVÄT: Täälläpäin kangasvuokot kuuluvat osana kevääseen. Joka vuosi sitä vaan jaksaa ihastella tätä kauneutta. Viime keväänä löysin tältä samalta alueelta paikan, jossa kuvata kyitä. Nyt en enää uskalla kuvata kangasvuokkoja niin huolettomasti kuin ennen, kyynärpäitä maahan nojaten.


 KESÄ: Kukat ja perhoset, nehän kuuluvat kesään.Tämä perhonen on jokin hopeatäplistä. Olen vähän arka näitä määrittämään, erot ovat kuitenkin aika pieniä. Hopeatäpliä on kaikkiaan pitkälti yli kymmenen erilaista.


SYKSY: Viime syksyinen  Kuusamon matka oli mukava, kaikkine nähtävyyksineen ja elämyksineen. Tämä kuva on otettu Konttaisen maisemista. Silloin ruska oli vasta ihan aluillaan.

Kiitos haasteesta Mirjam-Matilda!

torstai 5. tammikuuta 2017

Viitsinkös edes kertoa...

Sitä vaan, että tykkään toisinaan ajankulukseni väritellä näitä värityskirjoja :)
Kun asiasta innostuin, niinkuin moni muukin vuosi, pari sitten, niin en viitsinyt oikeastaan kenellekkään kertoa. Miten se tuntui niin nololle, että aikuinen ihminen moiseen innostuu. Kirjakaupassa kyllä kerrottiin , että tämä on kyllä koukuttanut, vaikkapa juuri myyjänkin, joka asiasta mainitsi.


Olen huomannut, että jos istun tässä näytön ääressä myöhään iltaan, tai katson telkkarista jotain mietityttävää, niin on vaikea saada heti unta.Tämä on rentouttavaa puuhastelua vähän ennen pään  tyynyyn painamista. Hyvä unilääke!
















Ostin ensimmäiseksi tämän ihanan mandala-kirjan. Kohta toisen samanlaisen, että voin tehdä erilaisilla sävyillä samat kuviot. Siitä seurasi se, että oikean käden peukalo kipeytyi, ja alkoi naksumaan. Selvä rasitusvamma, asiassahan se tuli :) On jo parantunut, kauan sitten.





Tässä välillä oli melko pitkä tauko, kun värit ja kirjat saivat olla rauhassa. Eilen löysin pari hilpeätä Virkkukoukkusen kirjaa ja innostuin taas.
Näissä kirjoissa on vielä niin hassuja ja hilpeitä tsemppauksia!

En osaa piirtää juuri ollenkaan, mutta tykkään ihan hirveästi väreistä ja värien käytöstä.  Näissä pääsee iloittelemaan ja tulee oikeasti hyvä mieli :)


Ymmärrättekö :D


keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Pakkasen paukkuessa

Meillä pakkasmittari näyttää -19.8°. Tämän päivän olen viettänyt melkeinpä sisällä, haluaisin kyllä kuvaamaan, mutta jostain syystä kädet eivät kestä enää kovia pakkasia. Muuten kyllä pärjäisin hyvin kerrospukeutumisella.
Ihmettelin hetki sitten kun  pikkulintuparvi lehahti yht'äkkiä ruokinnalta lentoon. Syy selvisikin pian ikkunasta katsomalla.


Takapihan aidalla istui varpushaukka. Avasin varovasti parvekkeen oven ja yritin varovaisesti hiipiä kuvaamaan.  Pakkasen kylmentämät laudat pitivät kävellessä niin hurjaa pauketta, niin että hiivi siinä sitten.
Lentoonhan se haukka lähti, mutta yritti vielä lähtiessään ottaa kiinni lähimmästä siperianhernepensaasta lehahtaneen pikkulinnun.
Nyt tilanne näyttää rauhoittuneen, muutama ruokailija näyttää tulleen vielä ennen pimeän tuloa.


Kuvasin sunnuntaina, miten taiteilija Luonto oli koristellut vanhojen omenapuitten runkoja.
Tässä pääsee käyttämään mielikuvitustaan, taiteilija Luontohan ei juurikaan nimeä näitä teoksiaan.