Pitkä kuiva ja lämmin jakso kuritti vähän luontoa, alkoi jo pelottamaan, että riittääkö mitään ihasteltavaa enää loppukesälle.
Kyllä näyttää riittävän. Tein eilen kuuden tunnin kuvausreissun, lämmintä oli +25°, tänään ei voimia riittänyt kuin kolmen tunnin reissuun, kun mittari näytti +28° Vähän liikaa, onneksi kotona voi vilvoitella ilmalämpöpumpun avustuksella.
Tämä luonnonkukkakimppu ilahdutti juhannuksena.
Yritän vähän kehittyä eteenpäin tässä kuvaamisessa. Nyt on innostusta taustoihin, tässä kohtaa yllätyin ihan positiivisesti kun purin kuvat kortilta. Taustainnostuksesta johtuen olin niin hyvilläni.
Hämähäkki on verkossaan, taustalla huovinkukkaa ja mökkipolku, miten ihmeessä tuo ruskea sävy ilmestyi noin runsaana.
Nyt on kissankellojen aika, tuo sininen sävy taitaa olla maailman kauneinta.
Tänään kiinnitin huomiota siihen, miten erilaisia nuo kellot ovat, sekä kooltaan, että muodoltaan. Riippuukohan se kasvupaikan olosuhteista vai mistä.
Leppäkertutkin ovat saapuneet näkyville, uskaltaisiko jo sanoa, että runsain määrin. Huomasin myös että kirvojakin näyttää olevan, joten niillä ei ole mitään huolta huomisesta.
Kyllä tuo seitsenpistepirkon ilmestyminen jaksaa aikuistakin aina ilahduttaa. Muistan nuoruudesta kesän kun näitä oli ihan valtavasti, kaduilla punaisena virtana, sekä Saimaan pinnalla ihan lautoiksi asti.
Miulla on kamerarepussa aina iso musta jätesäkki. Miksikö? Se on kuvausalusta, menee pieneen tilaan, eikä välitä kastumisesta. Lemmikin kukkia kuvatessa levitin sen useammankin kerran maahan, ne kun kasvavat vähän kosteammilla paikoilla.
En ole muuten onnistunut kamppaamaan yhtään lenkkeilijää, vaikka joskus röhnötän lenkkipolunkin varressa.
Tässä toinen taustaltaan yllättävä hämähäkkikuva.
Tausta näyttää melkeinpä siltä kuin se olisi öljyväreillä tehty, kuin joku entisaikojen kuuluisa kuvataiteilija olisi sen aikaansaanut. Jos nyt yrittäisi tuota uudelleen, se ei varmastikaan onnistuisi.
Vähältä piti etten taas myöhästynyt, nurmikohokki oli onneksi jättänyt pari vartta vähän myöhempään kukintaan.
Tämä on jotenkin niin jännä ja viehättävä kasvi, hyvin kuvauksellinen.
Mustikka-aika on alkamassa. Paikallislehti kertoi että thaimaalaiset poimijat ovat jo saapuneet. Onneksi, ettei tätä upeaa marjaa jää niin paljon metsiin.
Meillä kotona mustikka kuuluu monen aamupalan yhteyteen. Sillähän kerrotaan olevan positiivista vaikutusta silmiin ja ihan tutkitustikin.
Heinäsirkka uskoi olevansa hyvässä piilossa ja annoin sen uskoa, että näin on.
Koska näen tällä hetkellä melkoisen huonosti, harmittaa kun en pääse oikein täydellä temmolla kuvamaan näitä pienempiä otuksia. Elokuun puolivälin tienoilla pitäisi saada apua tähän harmittavaan ongelmaan.
Mukavaa kesää kaikille täällä vieraileville. Toisilla on loma jo varmastikin ollut ja toisilla se on edessä.
Nauttikaa luonnosta, kameran kanssa tai ilman.
Olen muuten tämän kuvaamisen suhteen niin taikauskoinen, etten lähde juuri minnekkään ilman kameraa, koska silloin se susi taikka ilves varmsti kulkee ohitse.
