sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Sinisiä kukkia

Luonnonkukkien aika on nyt parhaimmillaan. Kunpa löytäisi sellaisia luonnonvaraisia niittyjä joilta voisi löytää  useampia lajeja mutta tällaiset paikat taitavat olla aika harvassa.
Tämänpäiväisen lehden yleisönosastossa haikailtiin ruiskukan perään enpä tosiaan muista koska olisin viimeeksi nähnyt tätä sinistä kukkaa.
 Lisäksi olen ihmetellyt muutakin, minne ovat leppäkertut kadonneet!
Kuvaaminen on ollut suhteellisen vähäistä vaikka lomalla olen ollutkin. Nämä valtavat helteet ovat saaneet paarmalaumat liikkeelle. Paarman purema kun aiheuttaa erittäin hankalasti paranevat puremajäljet ja voimakkaat turvotukset. Hyvä että sain kättäni suoraksi turvotuksen takia kun sain samalla kertaa kaksi puremaa kyynärpäähäni.
No sinisiä kukkia sain kuitenkin kuvattua :)


                                                                       Kurjenkello


 

                                              Kissankello herkkyydessään on vailla vertaa.






                                                                    Harakankello


                                   Tämän kohdalla sanon vähän varovasti että, vuohenkello!


                                          Kauniitten iiristenkin aika alkaa olla jo ohitse.




Mitä kirjaa suosittelisitte kasvien tunnistamiseen, omistan kyllä jotain mutta olisi mukava kuulla suosikkeja!

keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Metsäkurjenpolvi näyttämönä


 Esirippu avautuu, metsäkurjenpolvi näyttämönä.


 Kuiskaaja taitaa vielä nukkua Ruususen unta.













tiistai 25. kesäkuuta 2013

Emoja ja poikasia

Juhannuksen aikaan kuvattuja pesueita ja yksittäisiä lintuja! Kirkas auringonpaiste antoi taas oman haasteensa, linnut liikkuivat juuri tuolla puolella rantaa johon aurinko eniten paistoi!


 Meloimme kanootilla ja ihan yht'äkkiä tämä sorsaperhe pöllähti kaislikosta eteemme. Eivät ne mitään ihmeenpää hoppua pitäneet, reipasta matkavauhtia kuitenkin! Poikaset pysyttelivät aika säntillisesti emon tuntumassa.


  Kuvien väliä ei ole kuin minuutin verran, valo vaan tuli niin eritavalla kun lintujen kulkusuunta muuttui.


 Telkkäemo piti lapsensa vielä säntillisemmässä järjestyksessä ja tässä mennään melkoista vauhtia. Olimme edelleen melomassa ja pesue tuli vastaan kapeikon kohdalla.


 Huomaatteko miten tuo yksi poikanen on selvästi muita kookkaampi vai uiko se jotenkin eritavalla? Tämä oli todella tarmokkaan näköinen matkaseurue :)


Tässä perheessä taidetaan soveltaa vähän vapaampaa kasvatusta, poikaset saivat keikkua ihan miten halusivat. Tosin toinen vanhemmista näytti olevan koko ajan varuillaan ympäristöä tarkkaillen. Tämän perheen kuvasin ihan laiturilta kun tulivat siihen kohtuullisen lähelle.


 Poikaset söivät koko ajan vesikasveja ja näyttivät niin hassuilta kun kurkottelivat reippaasti niin korkealle kun taisivat!


 En tiedä miksi ne yhtäkkiä "nippuuntuivat", mitään erityistä ei tapahtunut, hetken päästä ruokailu taas jatkui.


 Talitinttiemot uurastivat ihan tauotta ja puun kolosta kuului lähes jatkuva piipitys. Siinä vietiin toukkaa jos jonkin väristä, kaikenlaisia koppiksia, sudenkorentoja  ja jopa perhosiakin. Seurasin pitkään tätäkin touhua!


Talitinttiemo näyttää soveltavan sanontaa "Vie mennessäs tuo tullessas"  Hyvin usein ne toivat nokassaan tuollaisen valkoisen palleron, joka ilmeisimmin on poikasten ulostetta.


 Se kumikäärme  josta tuolla aikaisemmin mainitsin on sitten hankittu ja se näyttääkin ihan kyyltä kauempaa katsoen.  Tätä mieltä herra tai rouva lokki on asiasta, se hirveä käärme on lähes tuon lokin takana :D


Tiesin jäljistä päätellen että lähistöllä on palokärki, joka sitten esittäytyikin jopa parisen kertaa!

Kuka arvaa?


Kuka arvaa, minkä ihmeen takia mie olen nyt tällaista kauppatavaraa mennyt ostamaan :)

maanantai 24. kesäkuuta 2013

Lintujärvellä

Kävin viime viikolla Siikajärvellä joka sijaitsee samassa kunnassa kuin  patsaspuistokin, Parikkalassa.
Merialueet mukaan lukien se on kolmanneksi paras lintujärvi. Maan lintujärvistä se on paras.
Päivän aikan lintuja voi bongata parhaimmillaan toista sataa. Tämä vuosi on juhlavuosi Siikajärvellä.
Meiltä tulee sinne matkaa toista sataa kilometriä ei nyt mikään kohtuuton matka mutta ei nyt sovi ihan iltalenkiksi. Kävisin tuolla mieluusti useamminkin!


 Lokinpoikaset rohkaistuivat ylittämään pientä uintiosuutta kahden kaislikon välissä. Ne olivat selvästi varuillaan ja tarkkoina.


 Eikä siinä mennyt kauaakaan kun tiira tuli häätämään niitä kauemmaksi omalta pesäluodoltaan. Se teki monia napakoita hyökkäyksiä poikasia kohti.


 Ne kyyristyivät hädissään ihan veden rajaan, nokat taivasta kohti. Kuvasin piilokojun matalasta luukusta, oli vähän hankalaa käännellä kameraa sopivaan suuntaan näinkin vauhdikkaassa menossa.


 Lopulta tiira luovutti. Siellä oli välillä niin valtava meteli kun monet kymmenet linnut innostuivat kirkumaan yhtä aikaa.


Tämä saattoi olla poikasten emo koska se hiiltyi häirinnästä ihan kokonaan ja meni siihen väliin puolustamaan.


 Poikaset palasivat siihen kohtaan josta lähtivät mutta tekivät kohta uuden reissun ja samanlaisella menestyksellä.


 Tätä luotoa tiirat puolustivat. Pesivät muuten yllättävän lähellä toisiaan. Ihmettelin tuolla paikalla miten tiiroilla on hieno kallioinen pesimäluoto.  Tässä koneella huomasin että sehän on osittain rakennettu. Nuo kalliot ovatkin ilmeisesti viiraa tai jotain sen tapaista.


 Hautova puoliso saa kala-aterian.




 Tuoja näyttää siltä kuin kysyisi, maistuiko?


 Töyhtöhyypätkin kävivät tuossa luodolla pikaisesti pyrähtämässä, mistähän syystä?


 Saivat muuten samanlaisen häädön kuin lokinpoikaset vedestä.


 Välillä meteli taukosi hetkeksi ja linnut laskeutuiva kuka veteen, kuka maalle.


 No terve, mitäs kuvaaja ihmettelee? Tässä ei nyt oikein ehdi seurustelemaan on nimittäin lounasaika!




sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Juhannuksena nähtyä

Lämpömittari näyttää lähes 27 astetta, olipa mukava palata mökiltä ilmalämpöpumpun viileyteen :)
Juhannus juhlittu mukavissa merkeissä, sää todella suosi ulkona viihtyviä! Ihan muutama kuva menneen juhannuksen tunnelmista.


Seilattiin  kavereitten laivalla katsomaan kaupungin juhannuskokkoa, ensimmäinen kerta kun näin kaupungin juhannuskokon vesiltä käsin.


 Kokko sytytettiin klo. 21.00 Yleisöä oli paikalla melkoinen määrä. Ja veneitä, kaikenkokoisia. Pieniä ja isoja, moottoreilla, airoilla, purjeilla, niitä alkoi tulla joka suunnalta ennen kokon sytyttämistä. Oikein kansanjuhlan tuntua ja miten mukavan näköistä, iloisia ihmisiä toivottelemassa toisilleen Hyvää Juhannusta!



 
 

Kokkojuhlasta mökille päin  lähdettäessä Superkuu näkyi himmeänä kaupungin vesitornin yläpuolella.


Perilletultua se nyt näkyi jo näin hyvin, juhlistaen juhannusaattoa. Juhannuspäivän ilta ja yö olivat täällä pilviset joten en saanut kuvattua enenpää.


 Tykkään tuolla mökillä vähän somistella ja laittaa silmäniloa! Löysin nämä ihanat emalimukit vuosia sitten Viipurista!




Kanadanhanhipariskunta, josta olenkin  tuolla edellä kertonutkin ja kuvannut kävi esittelemässä jälkikasvuaan. Laitan joku päivä lisää tätä poikaspostausta. Ovat ne niin sieviä!