tiistai 29. lokakuuta 2013
maanantai 28. lokakuuta 2013
Symppis
Töyhtötiainen on ehdoton suosikkini näistä pienemmistä linnuista.
Asetan itselleni tälle tulevalle talvelle haasteen jossa koetan ottaa tästä symppiksestä töyhtötiaisesta lähes täydellisen kuva, siis lähes täydellisen :)
Tässä on lähtökohta ja tämän kuvausprojektin alku. Oikeastaan on mukavaa kun on jokin tavoite :)
Asetan itselleni tälle tulevalle talvelle haasteen jossa koetan ottaa tästä symppiksestä töyhtötiaisesta lähes täydellisen kuva, siis lähes täydellisen :)
Tässä on lähtökohta ja tämän kuvausprojektin alku. Oikeastaan on mukavaa kun on jokin tavoite :)
lauantai 26. lokakuuta 2013
Etana
Makrokuvaaja ilahtui, vielä on elämää lähes maanrajassa
Tein parin tunnin kuvausreissun juuri sopivasti ennen sadetta. Lämmintä oli kuuden asteen paikkeilla. Närheä lähinnä etsin, ei löytynyt närheä eikä näkynyt juuri muitakaan lintuja.
Ihmettelin kovasti kun etanat olivat vielä liikkeellä. En kyllä hirveästi näistä tykkää, sattuneista syistä! Kuitenkin jäin kuvaamaan!
Näin se siis tapahtuu, tämä vähän haasteellisempi kiipeäminen! Tässä vaiheessa se vain kyhjötti tuntosarvet piilossa!
Etana kiipesi todella ohutta lähes katkeamassa olevaa heinää pitkin ja siinä ei todellakaan kiirettä pidetty.
Tuosta olisi ehkä saanut lähes puolen tunnin videonpätkän :) Kuvasin välillä muuta ja seurasin samalla tätä kiipeämisurakkaa.
Nyt taisi tulla pikainen muutos reittisuunnitelmaan kun etana alkoi näyttää noin terhakkaalta ja päättäväiseltä.
Se kurkoittautui viereiselle korrelle, takertui siihen ja meno alkoi jo näyttää huomattavasti helpommalta. Siihen se jäi kiipeilemään, mitä lie suunnitelmissa!
Tein parin tunnin kuvausreissun juuri sopivasti ennen sadetta. Lämmintä oli kuuden asteen paikkeilla. Närheä lähinnä etsin, ei löytynyt närheä eikä näkynyt juuri muitakaan lintuja.
Ihmettelin kovasti kun etanat olivat vielä liikkeellä. En kyllä hirveästi näistä tykkää, sattuneista syistä! Kuitenkin jäin kuvaamaan!
Näin se siis tapahtuu, tämä vähän haasteellisempi kiipeäminen! Tässä vaiheessa se vain kyhjötti tuntosarvet piilossa!
Etana kiipesi todella ohutta lähes katkeamassa olevaa heinää pitkin ja siinä ei todellakaan kiirettä pidetty.
Tuosta olisi ehkä saanut lähes puolen tunnin videonpätkän :) Kuvasin välillä muuta ja seurasin samalla tätä kiipeämisurakkaa.
Nyt taisi tulla pikainen muutos reittisuunnitelmaan kun etana alkoi näyttää noin terhakkaalta ja päättäväiseltä.
Se kurkoittautui viereiselle korrelle, takertui siihen ja meno alkoi jo näyttää huomattavasti helpommalta. Siihen se jäi kiipeilemään, mitä lie suunnitelmissa!
Koivikko
Ajatelin että osallistuisin tällä kuvalla erääseen syksyiseen valokuvakilpailuun, ensimmäiseen kilpailuuni koskaan!
Sitten ajattelin että, en mie kehtaa, ei tästä kukaan kuitenkaan tykkää!
Tiedättehän tämän, vai tiedättekö :D
torstai 24. lokakuuta 2013
Pieni pyyntö
Voisiko kiltti täti antaa muutaman pähkinän?
Ne menisivät ihan jakamattomina orpojen oravalasten Kuinka kiipeilet kuuseen-leirin keittiön tarpeisiin.
tiistai 22. lokakuuta 2013
Kiehtova kisuli
Ilves on mielenkiintoinen eläin! Nämäkin kuvat ovat tietysti eläinpuistosta vaikka olisi mukavaa, vai olisiko, jos olisin ollut näin onnekas luontopolulla tai mökkimetsässä : )
Yritin kovasti tavoittaa katsekontaktia! Ensinhän se ei aikonut edes kääntyä ja kun kääntyi niin katsoi koko ajan sopivasti ohitse! Ilveksen simät ovat vaan niin kauniit ja kiehtovat, olisin niin mielelläni halunnut kuvata suoran katsekontaktin!
Aika loppui, sitähän ei saisi koskaan tapahtua näissä harrastuksissa:)
Puhdistautuminen näytti olevan yhtä tarkkaa puuhaa kuin kotikissoillakin.
Lopuksi se nuolaisi huuliaan, kääntyi selin ja siirtyi kauemmaksi aidasta jonka rakosista ihastelin ja kuvasin.
Pari talvea sitten olin ulkoiluttamassa tyttären beaglea läheisellä koirapolulla. Koira alkoi käyttäytyä erittäin levottomasti, kulki ihan hitaasti maha maata viistäen häntä taipuneena jalkojen väliin ja vilkuili koko ajan korvat luimussa ympärilleen eritäin pelokkaana.
Kuulin myöhemmin että ilves oli kolisutellut edellisenä yönä läheisen talon vesiränniä. Tämä on ihan tiheästi rakennettua omakotialuetta. Talvella täällä vilistää rusakoita josko ne houkutelivat ilveksen pihapiiriin.
Kuvasin samalla viikolla ilveksen jäljet juuri tällä samalla koirapolulla ja ilmoitin tiedon henkilölle joka ilmoitti sen puolestaan eteenpäin suurpetohavaintojärjestelmään.
Yritin kovasti tavoittaa katsekontaktia! Ensinhän se ei aikonut edes kääntyä ja kun kääntyi niin katsoi koko ajan sopivasti ohitse! Ilveksen simät ovat vaan niin kauniit ja kiehtovat, olisin niin mielelläni halunnut kuvata suoran katsekontaktin!
Aika loppui, sitähän ei saisi koskaan tapahtua näissä harrastuksissa:)
Puhdistautuminen näytti olevan yhtä tarkkaa puuhaa kuin kotikissoillakin.
Lopuksi se nuolaisi huuliaan, kääntyi selin ja siirtyi kauemmaksi aidasta jonka rakosista ihastelin ja kuvasin.
Pari talvea sitten olin ulkoiluttamassa tyttären beaglea läheisellä koirapolulla. Koira alkoi käyttäytyä erittäin levottomasti, kulki ihan hitaasti maha maata viistäen häntä taipuneena jalkojen väliin ja vilkuili koko ajan korvat luimussa ympärilleen eritäin pelokkaana.
Kuulin myöhemmin että ilves oli kolisutellut edellisenä yönä läheisen talon vesiränniä. Tämä on ihan tiheästi rakennettua omakotialuetta. Talvella täällä vilistää rusakoita josko ne houkutelivat ilveksen pihapiiriin.
Kuvasin samalla viikolla ilveksen jäljet juuri tällä samalla koirapolulla ja ilmoitin tiedon henkilölle joka ilmoitti sen puolestaan eteenpäin suurpetohavaintojärjestelmään.
sunnuntai 20. lokakuuta 2013
Kolmiloikkaaja
Valmiina tässä ollaan, vähän jännittää! Ei tässä muuta auta kuin tehdä parhaansa kun leikkiin on lähtenyt! Kyllä suoritus tuon kävyn ohitse täytyy mennä!
Yksi!
Kaksi!
Kolme!
Hienosti meni! Taitaa lähennellä pähkinähakkien ennätystä! Tuulettelen sitten vasta kun on mitattu!
perjantai 18. lokakuuta 2013
Fiktiivinen hammastarina
Saatatte hieman ihmetellä tätä purukalustoani!
Kerron teille pienen tarinan aiheeseen liittyen. Vietin lapsuuteni ja nuoruuteni pienellä paikkakunnalla, kävin ala-astetta Laamalan koulussa tai nyt tietysti sanotaankin alakoulussa. No kuitenkin, kyllä siellä pienelläkin paikkakunnalla osattiin kiusata kun en näyttänyt ihan samalta kuin toiset. Sain kuulla olevani piironki ja vaikka mitä!
Kyllä me lapsena hammaslääkärissä vuosittain kävimme, reikiä ei onneksi koskaan ollut, sain yleensä vain fluorilakkauksen ja muutama hammas pinnoitettiinkin.
Hammaslääkäri puhui kyllä oikomishoidon tarpeesta mutta lähin asiaan erikoistunut oikojahammaslääkäri oli satojen kilometrien päässä.
Laitan vielä lähikuvan purennastani, kuulin ja ymmärsin jälkeenpäin että pisteytysmäärä olisi riittänyt huimasti oikomishoidon aloitamiseen!
Tuo hammaskivi on tullut nyt aikuisiällä, sen poistamiseen on jo varattu aika!
Ei tämä elämä eikä onnetar muuten mitenkään huonosti korttejaan jakanut. Teinivuosien jälkeen tapasin tämän viehättävän säihkysilmän joka osasi katsoa suoraan sieluuni eikä edes huomannut hampaitani!
Kerron teille pienen tarinan aiheeseen liittyen. Vietin lapsuuteni ja nuoruuteni pienellä paikkakunnalla, kävin ala-astetta Laamalan koulussa tai nyt tietysti sanotaankin alakoulussa. No kuitenkin, kyllä siellä pienelläkin paikkakunnalla osattiin kiusata kun en näyttänyt ihan samalta kuin toiset. Sain kuulla olevani piironki ja vaikka mitä!
Kyllä me lapsena hammaslääkärissä vuosittain kävimme, reikiä ei onneksi koskaan ollut, sain yleensä vain fluorilakkauksen ja muutama hammas pinnoitettiinkin.
Hammaslääkäri puhui kyllä oikomishoidon tarpeesta mutta lähin asiaan erikoistunut oikojahammaslääkäri oli satojen kilometrien päässä.
Laitan vielä lähikuvan purennastani, kuulin ja ymmärsin jälkeenpäin että pisteytysmäärä olisi riittänyt huimasti oikomishoidon aloitamiseen!
Tuo hammaskivi on tullut nyt aikuisiällä, sen poistamiseen on jo varattu aika!
Ei tämä elämä eikä onnetar muuten mitenkään huonosti korttejaan jakanut. Teinivuosien jälkeen tapasin tämän viehättävän säihkysilmän joka osasi katsoa suoraan sieluuni eikä edes huomannut hampaitani!
torstai 17. lokakuuta 2013
Vanhan aitan seinää
Mitä vuosikymmenet, vuodenajat ja aurinko saavatkaan aikaan ja näkyyhän siellä ihmisenkin kädenjälki!
keskiviikko 16. lokakuuta 2013
Hymy
Otetaanpa nyt tuleville sukupolville muistoksi tämä muotokuva, olenhan sentään melkoinen nähtävyys. Tänä kesänä täällä eläinpuistossa on ollut melkoinen vilske, varmasti tuhannet silmäparit ovat nähneet miten erinomaisen hieno lammas olen!
Olenko tässä nyt hyvin, sorkat sievästi aseteltuina ja villat pöyheänä. Laitoin ihan tätä varten nämä parhaat korvakorunikin!
No nyt se hymy! Eikös muotokuvasta pitäisi ilmetä kuvattavan persoona! Mietitäämpä sitä, ehkä tällainen pieni hymy huulet suljettuina jossa hampaat eivät näy! Hmmhymmyhymmmm... Onko vähän liian tavallista?
Olisiko parempi tällainen pieni hymy, pieni ystävällinen hymy! Eihän tämä nyt näytä mitenkään pakoitetulta! Aika luontevaa kuitenkin, eikö?
Tai jos vähän hassuttelisi, vähän tällaista veijarihymyä! Tulevat sukupolvet näkisivät että on tuolla esiäidillä ollut huumorintajua! Näytääkö tämä kuvassa hyvältä?
Tai jos suorastaan nauraisin, ihan tätä hohottavaa naurua suoraan sydämestä! Näin teen, eihän tämä ole mikään kovin virallinen muotokuva!
Olisin niin halunnut nuo lampaan silmät näkyviin mutta häkin verkon välistä oli hankala kuvata enkä päässyt yhtään kyykkyyn jotta olisin pystynyt kuvaamaan enempi alaviistosta.
Olenko tässä nyt hyvin, sorkat sievästi aseteltuina ja villat pöyheänä. Laitoin ihan tätä varten nämä parhaat korvakorunikin!
No nyt se hymy! Eikös muotokuvasta pitäisi ilmetä kuvattavan persoona! Mietitäämpä sitä, ehkä tällainen pieni hymy huulet suljettuina jossa hampaat eivät näy! Hmmhymmyhymmmm... Onko vähän liian tavallista?
Olisiko parempi tällainen pieni hymy, pieni ystävällinen hymy! Eihän tämä nyt näytä mitenkään pakoitetulta! Aika luontevaa kuitenkin, eikö?
Tai jos vähän hassuttelisi, vähän tällaista veijarihymyä! Tulevat sukupolvet näkisivät että on tuolla esiäidillä ollut huumorintajua! Näytääkö tämä kuvassa hyvältä?
Tai jos suorastaan nauraisin, ihan tätä hohottavaa naurua suoraan sydämestä! Näin teen, eihän tämä ole mikään kovin virallinen muotokuva!
Olisin niin halunnut nuo lampaan silmät näkyviin mutta häkin verkon välistä oli hankala kuvata enkä päässyt yhtään kyykkyyn jotta olisin pystynyt kuvaamaan enempi alaviistosta.
tiistai 15. lokakuuta 2013
Suosikkini
Kävin tänään Kiteen eläinpuistossa. KITEE ZOO sijaitseen Kiteen Puhoksessa Pajarinhovin matkailukeskuksen yhteydessä.
En ole koskaan poikennut vaikka usein olen ohi kulkenut Joensuuhun matkatessa.
Siellähähän oli eläimiä vaikka kuinka, monen, monen postauksen verran :) No, katsotaan!
Olen aina tykännyt pöllöistä jostain kumman syystä, ihan aina! Kotona niitä on sitten keraamisina pieni kokoelma :)
Eikä ollut ollenkaan vaikeaa valita suosikkia sieltä monenkymmenen muun eläimen joukosta, kyllä se oli ehdottomasti tämä viirupöllö!
Niitä oli siellä kaksikin mutta tämä kaveri oli helpompi kuvata.
Jotenkin ajattelen näin että olisi huomattavasti mukavampaa törmätä luonnossa tähän tilanteeseen eikä tarvitsisi kuvata tätä ihanaa lintua verkon raosta. Säälitti!
Samalla ajattelin myös että miten paljon arvokkaampi sellainen kuva on joka on kuvattu ihan aidossa ympäristössä eikä tällaisessa tarjottimelle tuodussa tilanteessa!
Yritin kuvata tämän upean linnun kauniisti ja kunnioittaen!
Nyt tämä nainen tunteilee mutta näkyykö tuon linnun silmissä surumielisyyttä ja kaipuuta vapauten!
En ole koskaan poikennut vaikka usein olen ohi kulkenut Joensuuhun matkatessa.
Siellähähän oli eläimiä vaikka kuinka, monen, monen postauksen verran :) No, katsotaan!
Olen aina tykännyt pöllöistä jostain kumman syystä, ihan aina! Kotona niitä on sitten keraamisina pieni kokoelma :)
Eikä ollut ollenkaan vaikeaa valita suosikkia sieltä monenkymmenen muun eläimen joukosta, kyllä se oli ehdottomasti tämä viirupöllö!
Niitä oli siellä kaksikin mutta tämä kaveri oli helpompi kuvata.
Jotenkin ajattelen näin että olisi huomattavasti mukavampaa törmätä luonnossa tähän tilanteeseen eikä tarvitsisi kuvata tätä ihanaa lintua verkon raosta. Säälitti!
Samalla ajattelin myös että miten paljon arvokkaampi sellainen kuva on joka on kuvattu ihan aidossa ympäristössä eikä tällaisessa tarjottimelle tuodussa tilanteessa!
Yritin kuvata tämän upean linnun kauniisti ja kunnioittaen!
Nyt tämä nainen tunteilee mutta näkyykö tuon linnun silmissä surumielisyyttä ja kaipuuta vapauten!
maanantai 14. lokakuuta 2013
sunnuntai 13. lokakuuta 2013
lauantai 12. lokakuuta 2013
Tuttuakin tutumpi lintu
Olin taas illan suussa tuolla kosteikolla, samassa paikassa jossa kuvasin sen pullean sorsan jos muistatte.
Viihdyin siellä ehkä puolisentoista tuntia, sinä aikana kuudet eri ihmiset toivat sorsille ruokaa. Lopulta linnut eivät enää niin rynnänneetkään murusten perään. Ja onhan sitä ruokaa voinut tulla pitkin päivää :)
Sorsa on oikeastaan aika kuvauksellinen ja mukava lintu!
Sorsista koiras saa olla yleensä pääosassa upeitten väriensä ansiosta mutta annankin tällä kertaa pääosan naaraslinnuille.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)