Vihdoin pientä pakkasta!

Olin toissaaamuna niin onnellinen kun lämpömittarin lukema näytti pientä pakkasta. Sen verran, että ajattelin kasvien pinnoille jo muodostuneen kuuraa, ja ehkä rannatkin olisivat jo saaneet pienen riitteen.
Sitä kuuraa en kuitenkaan oikein löytänyt, siis kuvauksellista kuuraa, sitten rantaan.

 Olihan siellä ranta jäässä, noin puolen metrin leveydeltä rannasta, mutta kuitenkin. Voi valtava, miten alhaalla vesi on!
Sanon nastoiksi, näitä jään alapinnalle muodostuneita kohoumia. Sisällään vangiksi joutuneita ilmakuplia, jää kiteytyneenä kuplien ympärille.
Eihän tätä paljain silmin näe millään, makrokuvaamista ihanimmillaan.

 Hankaluutena kuvaamisessa oli se, että sain vain pienen palasen, kahdella kuplalla, muuten se murtui, ohutta kun oli. Yritin pitää palasta kiinni vasemmalla kädellä, lämmin käsi sulatti pientä palaa pienemmäksi ja pienemmäksi. Toinen käsi kameran laukaisimella, ei kovin vakaata kuvaamista.
Joten siihen tarkkuuteen, joka olisi ihanteellinen en päässyt.

 Kääntelemällä eri suuntiin, tuli yllättäen ihan erilaisia näkymiä.
 Ellei tule lunta jään pinnalle nyt vähään aikaan, niin näitä kuplakuvauksia täytyy kehitellä lisää.

Sinitiaisen kuva näyttää siltä, että se olisi kuvattu talvella, se on kuitenkin toissapäiväinen. Valo tekee tuon lumisuusvaikutelman.

Mukavia loppuviikon päiviä!

Jäätäviä kuvia :)

Harmittelin jo talven lähes mentyä, etten saa yhtään tämänkaltaisia kuvia.  Jää on niin mahdottoman kaunista ja mielikuvitusta kiehtovaa. Nämä yöpakkaset ja napakka tuuli olivatkin ilokseni tuoneet mökkirantaan ohuita jäälauttoja. Tuuli oli nostanut niitä kauniisti päällitysten, sekä lomitusten, oikein kuvauksellisesti.
Rantahan oli tässä välillä jo lähes sula.
Ne talvet ja varhaiset keväät ovat aika harvassa, kun jäät ovat ilman lumipeitettä.

                      Tuollainen pienikin "lohkare" jään pinnassa voi olla ihan kiinnostava.

 Laituritolppa oli esteenä, eikä tämä lautta päässyt ajelehtimaan rantaan. Vesi on muuten mahdottoman alhaalla, laituri näyttää lähes koomiselta.

 Tästä kohtaa suunnittelimme joskus kalliopuroa alkavaksi. Se jäi sitten suunnittelun tasolle. Olisikohan tämä "tyyppi" ollut puolesta vai vastaan.

                 Tämän jäämuodostelman vaikutteena on selvästi ollut Salvador Dalin teokset!

Jäälyhtyjä

Villiinnyin tekemään jäälyhtyjä, oikein kunnolla villiinnyin :)
Näissä ei nyt itse paljoa voi kikkailla, mutta onneksi tuo pakkanen hallitsee sen taidon. Tulee kuitenkin sellainen olo, että ihan ite tein.
Pakkaslukemat vaihtelivat niin paljon, etten osaa vetää minkäänlaista yhteenvetoa siitä, kuinka kauan ämpärin tarvitsee olla esimerkiksi -22°, että saadaan hyvä tulos, sellainen sopiva kynttiläkopero.
Pari kertaa pesuhuoneen lattialla oli vain kasa jäitä, kun päällipuolin näytti  siltä, että ämpärissä kaikki hyvin. Ämpärin päälle oli silloin muodostunut kuuraa. Kerran koko tulos oli umpijäässä ja ämpäri tietysti halki.

 Eipä näissäkään rakennelmissa taida kahta samanlaista olla. Joihinkin oli tullut selvä halkeama, kun viereinen ämpärillinen oli aivan virheetön.
Tämän viikkoinen lumisade pehmensi reunat kauniin pumpulisiksi.

 Lauhtuminen plussa-asteineen, puolestaan jäädytti lyhdyt niin tiukasti paikoilleen, ettei niitä juuri rikkomatta siirretä.

Jaksoin ihmetellä näitä yksityiskohtia, niin ihmeen kauniita , miksikös näitä nyt sanoisi "pyrähdyksiä" :) Nämä syntyivät kun pakkasta oli -8°-10° , ämpärit olivat silloin pidemmän aikaa ulkona. Onko se hitaampi jäätyminen sitten mielikuvituksellisempaa?
                                                                                                                             

 Käväisimme katsomassa mitä kuuluu jääkukille. No, eihän siellä ollut enää ainuttakaan, ei ikkunan sisä- eikä ulkopuolella. Onneksi ehdin ottamaan nämä kuvat  silloin muistoksi!

Ilman kameraa ei ovesta kannata edes poistua , koskaan ei tiedä kuka tulee vastaan :)

Ikkunataidetta

Pistäydyimme tänään katsomassa, mitä mökkimaisemiin kuuluu.
Hyvinhän siellä voitiin! Viime yön aikana satanut pieni lumikerros oli somistanut maisemasta nätin ja pehmeän näköisen.
Jääkukat olivat peittäneet ikkunat ulkopuolelta hyvin tiheänä, läpinäkymättömänä mattona, mutta sisällä olikin sittten ihana yllätys. Nämä "untuvat" olivat vain pieniruutuisissa ikkunoissa, mistä sitten johtuukin!

 Koska sisällä ei ollut paljonkaan valoa, ja ulkopuolella tosiaan on tiheä jääkukkakerros, päätin muokata kuvat näin.
Näettekö samalla tavoin, ihan kuin tuossa vasemmalla alareunassa olisi maalaismaisema. Risuaitoja, rinnepeltoja ja kookas puu, mahdollisesti tammi :)

 Kuvasin makro-objektiivilla ja yritin saada rajattua siten että, mahdollisimman moni yksityiskohta näkyisi selkeänä.

 Tämä taitaa olla talven näkemys trooppisista kaloista.

Sivustan  ikkunassa  näytti olevan vielä runsaammin näitä koristeluja. Siihen eteen vain oli kasattu kesähuonekaluja, enkä malttanut alkaa niitä siirtämään.
Voi olla ettei näitä enää seuraavalla reisulla löydykkään. Voi että ne olivat nättejä siellä paikan päällä!

Vuoden vaihtuessa

Kiitos paljon teille kaikille täällä blogissani kuluneen vuoden aikana vierailleille. On niin paljon mukavampi tehdä tätä muillekkin, kun vain itsensä iloksi :)

Toivotan Onnellista ja kuvauksellista uutta vuotta 2017!

Viiman armoilla

Marraskuuta enää kolme päivää  jäljellä, tai pian kaksi, mihin tämä aika katoaa!
Tänään tuntui todella talvelta. Untuvatakki piti kaivaa esiin,  suunnittelin kuvausreissua rannalle. Aamulla lämpömittari näytti pakkasta -7°,  ja tuossa rannassa kävi melkoinen viima.
Puolen päivän jälkeen esiintullut aurinko ehti  mennä  pilvien taakse juuri kun menin kuvaamaan, pientä kajastusta  kuitenkin nähtävissä.

 Jospa se talvi sieltä pikkuhiljaa saapuu.

" Kärpäsestä härkänen "

Kuvasin nämä viime sunnuntaina.
Saa nähdä tuleeko vielä tilaisuutta jatkaa tätä  villitystä, tuleeko uusia yöpakkasia ja kirkasta jäätä. Nyt ainakin jään päällä on lunta. Tuolla edellä kerroin jo laittavani luultavasti viimeisiä jääkuvia, mutta hullaannnuinkin tähän ihan tosissani.

                                                           Railo hampailla, muttei sarvilla.

                                                                         Pavun synty.

                                                             Makeanveden valas sukeltaa

                                                            Karjunta, ei enää mikään huuto.

                                                       Sukellusvene, ystävällisellä järjellä.

                                                        Pitkänenäisten Pinokkioitten sukua.

                                                                           "Sorsa"

                                                                      Läheisriippuvaiset

                                                      Turvakenkä, vedenpitävällä kalvolla

                                                                 Maaliskuussa vaeltavat

Jäätä vielä lisää

Nämä taitavat olla viimeiset jääkuvat. Tai parasta olla vannomatta, sanotaan että näillä näkymin viimeiset jääkuvat :)

 Tätä kuvaa en ole mitenkään muuten käsitellyt, kuin rajannut.
Tuossa kohtaa rannassa on iso koivu ja keltaisuus jään alla johtuu siis ruskalehdistä. Siellä kuvauspaikalla tämä näytti jo aika jännältä, kun siinä jäällä pitkälläni kuvasin. Mutta yllätyi taas tässä koneella, tätä maalauksellisuutta, kuin öljyvärityö.

 Tämä on lähes samasta paikasta otettu kuin edellinen ja edelleen piti olla pitkällään että sain nuo kuplamuodostelmat.

 Pitkä rantaviiva näytti tältä, kuplia kuplien perään. Yöpakkanen teki aina vähän erilaista taidetta, yö yön perään.

 Nämä asetelmat pitäisi nähdä paikan päällä, kuvat eivät tee ollenkaan oikeutta. Olivat niin uskomattoman kauniita.

 Yritin ikuistaa tässä niistä kauneimman ja kookkaimman. Yhtään lähemmäs en uskaltanut mennä, koska tuossa takana on virtaavaa vettä. Pohja on kyllä kovin matala mutta pelkäsin kameran puolesta.

Jäänastoja

 Kaunis sää vaan jatkuu edelleen, ihan mahtavia ulkoilupäiviä!
 Jäin jotenkin koukkuun noihin jääjuttuihin, siispä jälleen reissun päälle uutta etsimään. Jäällä olevat lokit olivat huomattavasti enemmin kiinnostuneita pilkkijöistä kuin kuvaajasta, istuivat  siellä pilkkiavantojen läheisyydessä.

 Nyt löysin vähän erilaisia kuplia kuin aiemmin. Virtaavan ojan lähes koko rantaviiva oli näin kauniisti koristeltu.  Huurrereunus oli kauniisti mietitty yksityiskohta, ketä tästä nyt pitäisi kiittää ja kehua :)

 Kuplia oli monenlaisia ja monenkokoisia, mutta kiinnostuin nyt erityisesti noista edellä olevista.

 Yritin nostaa muutaman levyn ylös kuvaamista varten, enimmäkseen epäonnistuin. Jää oli yllättävän napakkaa. Palaset halkesivat lähes kaikki, kun rikoin ne jalalla  ja karkasivat välittömästi ulottumattomiin. Taittamista oli turha edes yrittää. Käsiä vähän paleli, mutta mitä tuosta!  No, jotain onnistuin saamaan ylöskin. Hienoimmat karkasivat, pilkkimiesten juttuja :)

 Sitten miettimään miten kuvaan.
Tein näitä kuvia varten hankeen tavallaan sellaiset tuet, kuin hyllyyn, joitten varaan taiteilin tämän levyn. Ja ripottelin niitä tukia varten raapimaani pakkaslunta näitten nastojen väliin.

Tässä asetin jäälevyn kahden kiven väliin, hyvin se siinä pysyikin.
Huomaatteko tuossa yläpuolella olevassa kuvassa ikäänkuin singreenauksen vasemmassa alareunassa. Taatusti en ole tehnyt tuohon viirun viirua, lohkaisin vain palasen isommasta levystä ja huuhtelin irtoroskat pois.

Olen nyt kuvannut niin paljon jäätä, että innostuin tekemään jääkirjan, mutta ihan ajan kanssa ja hoppuilematta. Varsin koukuttavaa tämäkin!