Tässä haasteessa sama maisema kuvataan samasta paikasta kuukausittain ja lopuksi kuvat kerätään yhteen kokoelmaksi.
En osannut edes kuvitella miten ankea talvi, säitten suhteen, on tulossa kun marraskuussa valitsin nämä kuvauspaikat ja otin ensimmäiset haastekuvat. Normaalilumisina talvina nämä ovat todella kauniita maisemia kuuraisine puineen.
Tämä päivä oli todella harmaa, jota lienee turha edes kertoa, näkeehän sen :)
Yön aikana alkanut sade vesitti maiseman ja liukastutti kadut.
Alimman kuvan polku oli ihan valtavan liukas, hyvä että pääsin kohtaan jossa olin kuvannut edellisillä kerroilla. Lämmintä oli kolmisen astetta ja tuuli jonkin verran.
Pakkohan tässä on olla parempaa luvassa kun ollaan jo kuukausi lähempänä kevättä.
Kovasti kuitenkin toivoisin sitä kuurakuvaakin :)
sunnuntai 23. helmikuuta 2014
perjantai 21. helmikuuta 2014
Kosken partaalla
Aika hyvin valittu vuosilomapäivä, aurinko lähes näyttäytyi! Kävin kuvaamassa koskikaraa ja tällä kertaa en selittele ollenkaan sitä ettei jalusta ollut mukana :)
Koskikara on ainut varpuslintumme joka sukeltaa veteen. Rantakivillä ollessaan lintu niiailee hauskasti jotenkin vähän hermostuneestikin pyrstö pystyssä.
Parimäärä on noin 300, vaarantunut. Tieto tähän: Lasse J. Laine: Suomen LUONTO Tunnistusopas
Sanotaan että koskikara ui kuin myyrä pulahtaessan hetkeksi pinnan alle ja palaa pian takaisin tähystyspaikalleen. Se sukeltaa siipiään lyöden ja kävelee pohjassa kyyristyen vastavirtaan. Ruokavalioon kuuluvat hyönteistoukat, äyriäiset, nilviäiset ja kalanpoikaset.
Saalista näytti tulevan jokaisella sukelluksella. Useinmiten se palasi samalle kivelle jolta sukelsi. Kuvaajan oli näin ollen helppo valmistautua.
Tapasin tällä kuvausreissulla jopa 3 lintua, tosin näissä kuvissa on yksi ja sama yksilö.
Täytyy tehdä vähän myöhemmin keväämmällä vielä uusi reissu, jospa silloin olisi vaikkapa romantiikkaakin ilmassa.
Koskikara on ainut varpuslintumme joka sukeltaa veteen. Rantakivillä ollessaan lintu niiailee hauskasti jotenkin vähän hermostuneestikin pyrstö pystyssä.
Parimäärä on noin 300, vaarantunut. Tieto tähän: Lasse J. Laine: Suomen LUONTO Tunnistusopas
Sanotaan että koskikara ui kuin myyrä pulahtaessan hetkeksi pinnan alle ja palaa pian takaisin tähystyspaikalleen. Se sukeltaa siipiään lyöden ja kävelee pohjassa kyyristyen vastavirtaan. Ruokavalioon kuuluvat hyönteistoukat, äyriäiset, nilviäiset ja kalanpoikaset.
Saalista näytti tulevan jokaisella sukelluksella. Useinmiten se palasi samalle kivelle jolta sukelsi. Kuvaajan oli näin ollen helppo valmistautua.
Tapasin tällä kuvausreissulla jopa 3 lintua, tosin näissä kuvissa on yksi ja sama yksilö.
Täytyy tehdä vähän myöhemmin keväämmällä vielä uusi reissu, jospa silloin olisi vaikkapa romantiikkaakin ilmassa.
sunnuntai 16. helmikuuta 2014
Siistit sorsat
Telkkää lähdin ensisijaisesti Vuoksen varrelle kuvaamaan. Olihan niitä siellä, useampiakin, mutta pysyttelivät kauempana rannasta.Mitään soidinmenoihin viittaavaa en huomannut.
Välillä tuli pieniä lumikuuroja ja sää oli vaihteeksi tänäänkin melkoisen harmaa.
Sorsat malttoivat olla mallina, puhdistelivat tarmokkaasti itseään rantakivillä. Kuvasin sitten niitä.
EDIT. eivät nuo sorsat toki itseään millään rantakivillä puunanneet ja hanganneet mutta olkoon nyt näin :)
Välillä tuli pieniä lumikuuroja ja sää oli vaihteeksi tänäänkin melkoisen harmaa.
Sorsat malttoivat olla mallina, puhdistelivat tarmokkaasti itseään rantakivillä. Kuvasin sitten niitä.
EDIT. eivät nuo sorsat toki itseään millään rantakivillä puunanneet ja hanganneet mutta olkoon nyt näin :)
perjantai 14. helmikuuta 2014
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)