Elämää voikukissa

Pitkästä aikaa pääsin kuvaamaan kun vesisateet vihdoinkin loppuivat. Oli taas rentouttavaa kuljeskella metsässä ja pellonlaitaa. Perhosia ei juurikaan ollut liikkeellä eikä sudenkorentojakaan paria ohilentänyttä lukuunottamatta.
Mutta kasvipuolella tapahtuu, voikukkia esimerkiksi riittää ihan silmänkantamattomiin. Hienoltahan tämä näkymä kieltämättä näyttää tässä vaiheessa. Pihasta kuitenkin nypin kiireemmiten pois joka ainoan kukan.
Koska tarjonta oli näin runsasta, keskityin sitten kuvaamaan millaista elämää voikukilla oikein on ja siellähän elämää riitti  vaikka kahteenkin postaukseenkin.

 Jotenkin tuntuu siltä että tämä kaveri katsellessaan jostain puun kolosta sateen jatkumista päivästä toiseen päätti silloin : "Jos tämä sade joskus loppuu niin minäpoika myllään voikukissa sydämeni kyllyydestä ainakin kaksi päivää."

 Ja niin näyttävät sen kaveritkin tekevän. Kimalaisiakin oli voikukissa ilahduttavan paljon, toivottavasti ehtivät hedelmäpuihinkin.

 Pysähdyin kuvaamaan tätä hämähäkkiä ja mietin että voisiko tämäkin ottaa saaliin samalla tavalla yllättäen kuin kukkahämähäkki, josta myöhemmin.

 Ihan hetken päästä samalle kukalle laskeutuikin ruokailuseuraa. (En malttanut etsiä tälle lajimääritystä,  jos olen oikein reipas niin ehkä myöhemmin.)
Seurasin linssin läpi miten tarina etenee ja tästähän tuli lopulta ihan jännitysnäytelmä.

 En tiedä saiko hämähäkki iskettyä. Tämä kaksisiipinen kohottautui nopeasti siivilleen ja pienen kompuroinnin jälkeen ainakin pääsi lentoon ja katosi näkyvistä.
Hämähäkki jäi siihen edelleen vaanimaan. Ihme kyllä en asettautunut kummankaan puolelle, enkä sitä edes miettinyt. Yleensä asettaudun heikompien puolelle :)

Luonnonkukkia

Ilmassa leijuva ja alas laskeutuva männyn siitepöly haittaa vähän kukkakuvaamista. Erään suosikkikukkani ojakellukan kaikki kuvat näyttivät niin nuhruisilta, täytyy tehdä uusi kuvausreissu. Jospa tuo katolle ropiseva kaatosade vähän huuhtoisi niitäkin.

                                                               Puna-ailakki

                                                               Nurmitädyke

                                                                Kevätlinnunsilmä

EDIT. Korjaan: Kevätlinnunherne
 Kiitos Tuuli, oli tosiaan ajatusvirhe!

                                                               Luhtalemmikki

                                                                  Metsätähti

Tässä kaipaisinkin nyt apua. Metsätähdellähän on seitsämän terälehteä jota pidetään kasvimaailmassa hyvin harvinaisena. Mutta onko tämä viereinen sitten ollenkaan sama kukka. Kasvoivat lähetysten ihan samalla kasvupaikalla, huomasin tämän eron vasta tässä koneella. Nyt on aika vaikea löytää sitä paikkaa jossa kuvasin, olisin käynyt tarkistamassa onko lehdissä paljon eroa, onko kukka samalla tavalla kiinnittynyt.
Oikeanpuoleisen kukan terälehdetkin ovat erilaiset, jotenkin huurteiset ja ovatko vähän paksummatkin. Mitäs olette mieltä? Onko tässä  ihan eri kasvit kyseessä?

 Viimeiset rentukkakuvat, rentukoilla on elämää.  Suomen suurin hämähäkki, rantahämähäkki vaanii ja toiset rakentavat parempaa maailmaa!

Puussa ja lähes maassa

Huomasin aiemmin keväällä että tässä kookkaassa ja korkeassa haapapuussa on jonkin linnun pesäkolo. Katselin ja ihmettelin  silloin jonkin aikaa. Kohta paikalle lensi  kolme käpytikkaa kovin äänekkäästi kieppumaan ja kisailemaan haapojen ympärillä. Silloin oletin että pesä on varmasti jonkin lennossa olevan tikan/tikkojen kovertama.

 Kävin viikonloppuna katselemassa löytyisikö puu uudelleen, niitä kun on useampia suuria haapoja siinä vieretysten ja pesä oli korkealla. Löytyihän se ja samalla näin pientä liikettä kolon suuaukolla.

 Mustapäinen naarastikkahan se sieltä kurkisteli. Leppuutin hetken käsiäni ja silloinhan se tietysti puikahti ulos ja nopeasti tulikin.

 Lintu ripustautui hetkeksi viereiseen puuhun rapsuttelemaan itseään, kopautti muutaman kerran nokallaan puun kylkeä ja lähti samantien takaisin ilmeisesti  hautomaan.

 Vilkuili muutaman kerran ympärilleen ja vilahti takaisin pesäänkoloon. Hiljaista siellä oli, ei taida vielä olla poikasia.

Kun katsoo kolon suuaukon kokoa niin ihmetyttää miten lintu sinne mahtuu. Vähän kai täytyy vetää vatsaa sisään :)
Koirastikka istui viereisen ison puun oksan suojissa kovin huomaamattomana.

 Käväisimme vanhalla laivalaiturilla, siellä oli lokkeja ja tiiroja,  jotka pakenivat jo kun menimme rantaan. Poislähtiessä huomasimme tämän lokin pesän, kaksi lokkia uiskenteli kauempana vailla minkäänlaista hätääntymistä. Tässä ei ole turhia kruusailtu eikä somisteltu, mutta poikaset näkevät ympärillään erittäin kauniin maiseman.
Palattuamme rannalle lokki laskeutui tyylikkäästi pesälleen.

Perhosia 5.

Tänään oli hyvä perhospäivä. Kuvissa esiintyvien lisäksi näin suruvaipan, herukkaperhosen, paatsamasinisiiven sekä neitoperhosen, en laita kuvia koska ne ovat jo olleet täällä.
Onneksi tein kuvausreissun ennen puoltapäivää, iltapäivän puolella alkoivat ukkoskuurot voimakkaine vesisateineen. Rakeitakin ropisi.
Lämpömittari näytti 30.4° kun tulin kotiin mutta laski nopeasti kaksitoista astetta heti raekuuron jälkeen.
Hetki sitten kulki taas voimakas ukkoskuuro ohitse, voisin kuvitella että aamun lehdestä saa lukea vahingoista.

 Ensimäistä kertaa tapasin luonnossa ritariperhosen, upea tunne! Kauppapuutarhan kasvihuoneessa kuvasin viime keväänä.
Ihmettelin että mikä lentää noin hitaasti ja jotenkin raskaasti. Perhonen laskeutui ihan yllättäen  lähes viereen polulle jossa kuvasin. Tausta vaan on kovin ruma, tässä kulkee sähkölinja jossa on kaadettu pajukkoa ja niitä rankoja sojottaa joka puolella.
Sain kuvata aivan rauhassa, perhonen ei pitänyt mitään kiirettä.
Lentoaika toukokuun lopulta heinäkuun alkuun.

 Sitruunaperhonen ihan vain sen takia koska tässä kuvassa on kesä :)

 Tämän perhosen kohdalla selailin kirjaa ihmeissäni. Ei ole mielestäni paatsamasinisiipi. Ainoa johon nämä tuntomerkit ja lentoaika täsmäävät, toukokuun puolivälistä juhannukseen, on virnasinisiipi. Perhosen kohdalla sanotaan että takasiivissä täplät ovat pienet tai puuttuvat kokonaan. En saanut tarkempia kuvia perhosen liikkuvuuden takia ja kirkas aurinkokin haittasi. Siipien yläpinta on uskomattoman kaunis, kirjassa kuvattiin hohtavan taivaan siniseksi.
Perhonen on harvinainen, taantunut viime vuosikymmeninä. Hajanaisia kantoja Etelä- ja Kaakkois-Suomessa.

 Lanttuperhonen 1. sukupolven naaras
Yleisempiä päiväperhosiamme kautta maan. Lentää kahdessa sukupolvessa, ensimmäinen touko-kesäkuussa, toinen heinäkuun lopulta syyskuun puoliväliin.

 Mansikkakirjosiipi, lentää toukokuun lopulta kesäkuun jälkipuoliskolle, mahdollisesti toinen sukupolvi heinäkuun loppupuolelta elokuun alkupuolelle.
Perhonen on pieni, siipienväli vain 20-25mm

 Tätäkään perhosta en tunnistanut, pieni tämäkin, siipienväli 22-28mm. Kyseessä on mustatäplähiipijä koiras.
Päälentoaika kesäkuun toiselta viikolta kuun lopulle, mutta aikaisia yksilöitä voi tavata jo toukokuussa.
Ennen tätä innostusta perhosiin nämä pienet ovat jääneet ihan silmien väliin :)

 Karttaperhosen olinkin jo esitellyt, lupasin kuvan päällipuolelta kunhan saan ja tänään se onnistui.

 Metsämittari, hyvin yleinen kankailla esiintyvä pikkuperhonen, siipienväli 23-30mm Katsokaa noita hänen tuntosarviaan, voisivatko olla vielä kauniimmat :)

 Ja tämä aurooraperhonen, jota yritin tavoittaa koko lomaviikon, aina se vaan pakeni, ihan kuin olisi kiusannut. Tänään se sitten pysähtyi hetkeksi, ymmärsi kai että tuo ihmisparka alkaa olla jo epätoivoinen. Välimatkaa taisi olla kymmenisen metriä, mutta antoi edes vähän tasoitusta, ehkä luovuttaa joku päivä :D

Perhosmökki on puutarhassa luumupuun alla paikoillaan. Eilen avasin jo baarikauden, mutta tänään piti siirtää kipot sienineen pois sateen alta ettei punaviini vaan väljähdy.

Missä ovat kimalaiset?

Laitoin tuossa joku päivä sitten otsikoksi että pölytys olisi alkanut mutta nyt ihmettelenkin missä ovat kimalaiset, se suuri määrä. Puuhasin pari päivää puutarhassa ja seurasin tilannetta. Eilenkin näin vain nämä kaksi, tosin oli aika tuulinen päivä. Pienempiä pölyttäjiä oli kyllä jonkin verran.
Viime viikon lehdessä oli että aika suuri osa mustikan varvuista on tuhoutunut, menneet ruskeiksi ja kuivuneet vähälumisen talven vuoksi.
Voisikohan kimalaisillekkin olla jotain tapahtunut saman syyn vuoksi vai ovatko omenapuut kukassa aiemmin kuin tavallisesti. Oletteko asiaa ihmetelleet?

Parit madot ja lirot

Onpa taas otsikko! Ei se niin helppoa ole :)
Nämä ovat viikon varella otettuja kuvia, uskomatonta miten maisemat ovat muuttununeet viikossa aivan kesäisiksi.

- Vaimokulta se taitaa tuolla huudella kotiin.
- Innostuttiin tuossa ukkojen kanssa turistessa ottamaan muutamat ylimääräiset madot.
- Nyt täytyy hipsiä nopsasti kohti  kotipesää.

 -Kyllä nuo lirot jaksavat melskata.
- Näyttää tuolla olevan suokukkokin mukana.

 -Hauskaa niillä näyttää olevan, lentoon ja alas ja sitä rataa :)
-Mennääs me eteenpäin.

Seurasin mökillä valkoposkihanhien muuttoa. Useampana päivänä ylitse lensi varmasti useita, useita tuhansia lintuja. Tämä parvi lensi vielä illalla vähän ennen kymmentä, enkä tiedä vaikka muutto olisi jatkunut läpi yön.