Perhosia 5.

Tänään oli hyvä perhospäivä. Kuvissa esiintyvien lisäksi näin suruvaipan, herukkaperhosen, paatsamasinisiiven sekä neitoperhosen, en laita kuvia koska ne ovat jo olleet täällä.
Onneksi tein kuvausreissun ennen puoltapäivää, iltapäivän puolella alkoivat ukkoskuurot voimakkaine vesisateineen. Rakeitakin ropisi.
Lämpömittari näytti 30.4° kun tulin kotiin mutta laski nopeasti kaksitoista astetta heti raekuuron jälkeen.
Hetki sitten kulki taas voimakas ukkoskuuro ohitse, voisin kuvitella että aamun lehdestä saa lukea vahingoista.

 Ensimäistä kertaa tapasin luonnossa ritariperhosen, upea tunne! Kauppapuutarhan kasvihuoneessa kuvasin viime keväänä.
Ihmettelin että mikä lentää noin hitaasti ja jotenkin raskaasti. Perhonen laskeutui ihan yllättäen  lähes viereen polulle jossa kuvasin. Tausta vaan on kovin ruma, tässä kulkee sähkölinja jossa on kaadettu pajukkoa ja niitä rankoja sojottaa joka puolella.
Sain kuvata aivan rauhassa, perhonen ei pitänyt mitään kiirettä.
Lentoaika toukokuun lopulta heinäkuun alkuun.

 Sitruunaperhonen ihan vain sen takia koska tässä kuvassa on kesä :)

 Tämän perhosen kohdalla selailin kirjaa ihmeissäni. Ei ole mielestäni paatsamasinisiipi. Ainoa johon nämä tuntomerkit ja lentoaika täsmäävät, toukokuun puolivälistä juhannukseen, on virnasinisiipi. Perhosen kohdalla sanotaan että takasiivissä täplät ovat pienet tai puuttuvat kokonaan. En saanut tarkempia kuvia perhosen liikkuvuuden takia ja kirkas aurinkokin haittasi. Siipien yläpinta on uskomattoman kaunis, kirjassa kuvattiin hohtavan taivaan siniseksi.
Perhonen on harvinainen, taantunut viime vuosikymmeninä. Hajanaisia kantoja Etelä- ja Kaakkois-Suomessa.

 Lanttuperhonen 1. sukupolven naaras
Yleisempiä päiväperhosiamme kautta maan. Lentää kahdessa sukupolvessa, ensimmäinen touko-kesäkuussa, toinen heinäkuun lopulta syyskuun puoliväliin.

 Mansikkakirjosiipi, lentää toukokuun lopulta kesäkuun jälkipuoliskolle, mahdollisesti toinen sukupolvi heinäkuun loppupuolelta elokuun alkupuolelle.
Perhonen on pieni, siipienväli vain 20-25mm

 Tätäkään perhosta en tunnistanut, pieni tämäkin, siipienväli 22-28mm. Kyseessä on mustatäplähiipijä koiras.
Päälentoaika kesäkuun toiselta viikolta kuun lopulle, mutta aikaisia yksilöitä voi tavata jo toukokuussa.
Ennen tätä innostusta perhosiin nämä pienet ovat jääneet ihan silmien väliin :)

 Karttaperhosen olinkin jo esitellyt, lupasin kuvan päällipuolelta kunhan saan ja tänään se onnistui.

 Metsämittari, hyvin yleinen kankailla esiintyvä pikkuperhonen, siipienväli 23-30mm Katsokaa noita hänen tuntosarviaan, voisivatko olla vielä kauniimmat :)

 Ja tämä aurooraperhonen, jota yritin tavoittaa koko lomaviikon, aina se vaan pakeni, ihan kuin olisi kiusannut. Tänään se sitten pysähtyi hetkeksi, ymmärsi kai että tuo ihmisparka alkaa olla jo epätoivoinen. Välimatkaa taisi olla kymmenisen metriä, mutta antoi edes vähän tasoitusta, ehkä luovuttaa joku päivä :D

Perhosmökki on puutarhassa luumupuun alla paikoillaan. Eilen avasin jo baarikauden, mutta tänään piti siirtää kipot sienineen pois sateen alta ettei punaviini vaan väljähdy.