Varhaisia aamuja

Maisemakuvaajana olen varsin onneton ja siitäpä syystä en ole juurikaan ottanut niitä. Se ei vaan luonnistu siten kun toivoisi.
Nämä ovat viime viikonlopun luontokuvauskurssintunnelmia.

 Aamupala  klo. 4.10 ja siitä se päivä lähti käyntiin. Pakkauduimme reppuinemme pikkubussiin ja matka suuntautui kohti Parikkalan Siikalahtea jota pidetään lajistonsa ja laajuutensa takia Suomen parhaimpana lintujärvenä.
 Marssimme pitkospuita pitkin lintutornille. Valtava sirkutus kuului joka puolelta. Kaulushaikaran ääntely oli ainutlaatuinen ja jännä kokemus.

Ensimmäinen kuva on otettu klo.4.53
Aamuauringon kajo kertoo että päivästä on tulossa kaunis. Ilma oli raikasta ja happirikasta. Lämmintä vaatetta piti olla kuitenkin reippaasti päällä, jopa käsineet, ollaanhan vielä varhaisessa keväässä.

 Runsaasta linnustosta näkyi tässä vaiheessa eniten naurulokkeja, meteli olikin melkoinen. Auringon nousun seuraaminen  sieltä tornista oli mieleenpainuva kokemus!
Illalla esittäytyessämme, aiemminkin  kurssilla olleet kertoivat odotavansa juuri näitä aamuja.

 Äänet paljastivat että joutsenparvi on tulossa ja kuinka ollakkaan ne kääntyivätkin tulemaan kohti tornia, toivoin että saan kuunsirpin samaan kuvaan. Ja se onnistuikin tuossa alla olevassa kuvassa.

 Tämä ei ole sitten kalavale, jousenet lensivät lähes ylitsemme ja mie vaan taistelin asetusten kanssa :) Kyllä harmitti ohi mennyt hieno tilaisuus!

 Tämän kuvan ottamisen aikaan kello on jo 4.51  Nopeasti valo lisääntyi ja sävyt muuttuivat koko ajan, nämä asiat kun oppisi tallentamaan.

 Seuraava aamu alkoi aivan samoin toimin.
Sapuessamme tutulle paikalle vesistön päällä oli aivan satumainen sumu, uskomattoman kaunista ja jotenkin salaperäistä sieltä paikan päältä katsottuna.
Suuntasinkin suoraan piilokojulle. Koju on veden päälle tehty ovellinen rakennelma jonne johtaa päältä avoin käytävä, kuvaus- ja tarkkailukojun sivuilla on useita kuvausaukkoja jotka avataan ja suljetaan liutettavilla laseilla.
Linnut eivät näytä välittävän ollenkaan kojussa olevista kuvaajista.

 Sumu kulki hitaasti veden pinnalla, jokapuolelta kuului lintujen ääntelyä. Ajattelin että voisin vaikkapa aloittaa aamuni näinkin :)

 Naurulokeilla oli kosiomenot päällä, kuvasimme useampiakin paritteluja ja joitain reviiritaistojakin siinä taisi  olla.

 Kello on 5.31 aamuaurinko varjää maisemaa punertavaksi. Hämärän ja sumun poistuessa, alkoi paljastumaan ihan uuttakin lajistoa. Kuvassa harmaasorsapariskunta ja ohi lipuva punasotka.
Laitan linnuista vielä erillisen postauksen.

 Illalla lähdimme kuvaamaan jyhkeää maisemaa, Simpeleen Haukkavuorta, kalliolta pudotusta  79 m Sarajärven pintaan.
Harjoittelimme maisemakuvausta sekä auringonlaskun tallentamista.

 Aurinko laski todella nopeasti kun se aika tuli.
 Vaikken hirveästi makkaran ystävä olekkaan niin miten voikaan maistua niin taivaalliseen hyvältä kun palasimme  kuvauspaikalta takaisin näköalapaikan grillikatokselle.
Upea päivä tämäkin!