sunnuntai 2. elokuuta 2020

Violetti iltataivas

Eilisen illan auringonlasku oli valtavan kaunis.
Myöhästyin hiukan, puuhailin jotain, enkä tullut katsoneeksi ulos. En muistanut, että aurinko laskee jo näin aikaisin, tänään täällä meilläpäin jo klo.21.42.
Alkukesän iltoina istuskelin laiturilla puoliin öihin, saadakseni sen vihoviimeisen auringonsäteen kuvattua.


Nämä ovat niitä elämän parhaita hetkiä, kun mukavasti sujuneen päivän jälkeen, istuu tällaisen näyn edessä kiireettömänä. Eilen se ei nyt toteutunut, kun piti hurjalla kiireellä mennä laittamaan kameraa kuvauskuntoon, etsimään jotain lämmintä päälle ja ulos. Kun kuo värit katoavat toisinaan ihmeellisen nopeasti.



Horsma kukkii, kesä on ohi, näin olen kuullut sanottavan.
Runsaana kukkiva horsma on niin kaunis, sitä vaan pitää helposti niin tavallisena, rentunruusuna. Tänä keväänä jäi taas kerran maistamatta ja kokeilematta, että ovatko horsman versot lähes  parsan veroisia.



Vesipisaroita on riittänyt ja näin ollen aika monia suunnitelmia on vesittynytkin. Toivotaan nyt alkaneelle elokuulle mukavia, lämpimiä, aurinkoisia päiviä.



Lintujen ääniä ei oikeastaan eilen siinä auringonlaskun aikaan kuulunut. Vielä vähän aikaa sitten tiira teki vielä nopeita syöksyjä saalista saadakseen. Lokit kirkuivat.
Lehtokurpan reviirilentoääntäkään en kuullut, siitähän pystyi melkeinpä tarkistamaan kellonsa aiempina kesäkuukausina. Se on niin tärkeä kesään kuuluva ääni, että aina katse hakeutui siihen tuttuun paikkaan josta se ilmestyi näkyville, kun ääntely alkoi kuulua.






Ukontulikukka on varsin upea kasvi, jopa 150cm pituuuteen  parhaimmillaan venyvä kaunotar.
Entisaikaan  pikeen, tervaan tai taliin kastettuja kukkavarsia on käytetty soihtuina. Piipussakin tulikukkaa on poltettu, liittyen ilmeisesti yskän ja keuhkosairauksien hoitamiseen. LuontoPortista nämä tiedot löytyivät.
 Joskus olisi mielenkiintoista perehtyä tähänkin maailmaan, miten ennen on hoidettu sairauksia erilaisilla kasveilla, kansanlääkintänä. Ne tiedot ja taidothan ovat ilmeisesti kulkeneet hyvin paljon suvuittain. Viime vuosina olen ainakin huomannut pihkavoiteen tehon kaikenlaisiin pieniin nirhaumiin.

17 kommenttia:

  1. Ihanat, tunnelmalliset kuvat!
    Päivät lyhenevät (onneksi!) ja auringonlaskut sekä -nousut ovat jo unisenkin ihmisen tavoitettavissa :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miusta on tullut iltakukkuja, harvoin menen ennen puoltayötä nukkumaan. Nautin ihan valtavasti näistä kesäilloista,ja oikein ahmin sitä auringonlaskunaikaa. Jos näin nyt voi sanoa:D
      Kiitos!

      Poista
  2. Kaunis auringonlasku ja upeat kuvat.

    VastaaPoista
  3. Olen niin onnellinen kun palasit tänne bogiisi!
    On sanoin vaikea kuvailla kuinka iso nautinto näitä kuviasi on ihastella.
    Kuinka herkällä silmällä ja hyvällä maulla valikoit kohteesi,ah!
    Uskomaton tuokin 5 kuva,jossa vesipisarasta heijastuvat puut,häikäisevän kaunis ja oivaltava otos,ja mitkä värit!
    Pidän horsmasta ja eittämättä se kukkii aikaan kun alkaa tajuta,että kesä on kohta pikkuhiljaa kääntymässä syksyyn.
    Rauhallisen auringonlaskun olet myös vanginnut kuviisi,niiden tunnelma ei juorua lainkaan,että kuvaajalla on kiirettä pitänyt.😊
    Kiitos kuvanautinnosta!❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja mie olen onnellinen tästä kommentistasi!
      Olen niin innostunut taas tekemään näitä kuvakoosteita,joten tämähän tuntuu melkeinpä kuherruskuukaudelta :D
      Horsman lisäksi nyt kukkii runsaana pietaryrtti, ja kertoo vielä enemmän syksyn lähestymisestä.
      Tänä kesänäon ollut paljon pilvisiä iltoja, auringonlaskukuvia on tullut otettua vähemin kuin aiemmin.
      Kiitos paljon!

      Poista
  4. Mukavaa nauttia taas upeista kuvistasi. Niissä on vahva tunnelma. Auringonlaskut jäävät itseltäni usein näkemättä ja siis myös kuvaamatta. Olen niin iltauninen. Täällä aurinko katoaa illalla joskus noin 22.30 aikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miusta on tullut yökyöpeli, tykkään valvoa myöhään. Telkkaria katson hyvin vähän, mökillä en juuri ollenkaan. Jotain vain puuhailen ja odotan auringonlaskua :D
      Kiitos paljon!

      Poista
  5. Olen sanaton! Niin upeat kuvat. Kiitos, Vikki!

    VastaaPoista
  6. Kauniit kuvat! Auringonlaskujen katseleminen ja kuvaaminen on rauhoittavaa ja taivaan värit uskomattoman kauniit! Horsmien täyttämät pellot kuuluvat elokuuhun, monesti tulee vain autolla ajettua ohi ja ihastelu jää ohikiitäväksi hetkeksi. Vaikka horsma on kaunis kasvi ja väri aivan huikea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten tuo luonto keksiikään kaikki ne sävyt, joita auringonlaskut tarjoavat, mahtaa olla kookas väripaletti käytössä.
      Olen ihan samaa mieltä, ehkä rauhoittavimpia ja kauneimpia asioita, ovat juuri nämä auringonlaskut.
      Horsma kun on niin tavallinen, niinkuin monesti olen ajatellut talitintistäkin, joka on uskomattoman kaunis lintu.
      Kiitos paljon!

      Poista
  7. Voi miten iloinen olenkaan paluustasi tänne blogimaailmaan ❤
    Kuviasi on aina todella suuri nautinto katsella, niin nytkin! Upeat ja värikylläiset kuvat, todellista taidetta, kiitos Vikki ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos, olen nyt taas ihan innoissani!
      Toivottavasti kukaan ei välitä näistä pilkku- eikä muista kirjoitusvirheistä. kun näitä pieniä tarinoita kirjoittelen. :)

      Poista