lauantai 10. marraskuuta 2018

Piristääkö pitsit?




                                               Pakkaspojat rakentelee lammikolle siltojaan.
                                               Huurukeijut levittelee harsojansa ylle maan.
                                               Näyttäydy ei kukaan muu,
                                               metsässä on marraskuu.

Mitäs sanotte, tämä mahdollinen ilmastonmuutos pakottaa kohta päivittämään kuukausirunotkin.
En ole nähnyt ainoatakaan pakkaspoikaa rakentelemassa siltojaan, ja vain parina aamuna muutama huurukeiju oli yrittänyt levittää huuruharsojaan, mutta jo ennen aamukymmentä aurinko oli nekin jo sulattanut.
Mutta ehkä tässä kiirehdin liikaa, marraskuustahan on vasta kolmannes kulunut.


 Katsoin kristallipallosta, eli netin 10 vuorokauden sääennustuksesta mitä on luvassa. Sadetta ja harmaatahan se näytti.
Nyt täytyy sanoa, etten ole mitenkään erityisen harmissani tästä, kuuman kesän jälkeen on mukava toisaalta tehdä kaikenlaisia kotijuttuja. Kaiken aktiivisen ulkopuuhastelun jälkeen, sytytellä pehmeitä kohdevaloja ja nauttia hämäränhetkistä.
Kaipaan kuitenkin niin kovasti pieniä pakkasia ja sellaista normaalia alkutalven tuntua.


Tykkään harmaista sävyistä, joten sillä teemalla tässä mennään.
Kuvat ovat Sortavalasta, osa julkisivuista oli hyvin ankeita, mutta ikkunoissa oli pitsiverhoja ja ikkunalaudoilla kukkia. Nämä kaksi kuvaa ovat nyt kuitenkin ihan ääripäätä, ilmeisesti asumattomista yläkerroksista.
Tästä tuli tuo otsikko, että piristävätkö pitsit.





 Nyt olisi sopiva vuodenaika tehdä niitä juttuja, joista on haaveillut.
Yllättäen ompeleminen kiinnostaisi, tein joskus aikoinaan tyttärelle kaikki vaatteet, ulkovaatteita lukuunottamatta.Nyt olen pari kertaa pyörähtänyt tuolla kangaskaupassa, siellähän on vaikka mitä ihanaa.
Mietin jonkinsorttista tuunailua, yhdistelemällä vanhaa ja uutta,en nyt ihan saa siitä ideasta vielä kiinni, ehkäpä se tässä valkenee.



 Täytyy nyt ensin saada nämä asiat kuntoon, joista tuolla edellisessä postauksessa kerroin.
Olen nyt totutellut  tähän eläkkeellä oloon, täytyy sanoa, ettei se ihan helposti kuitenkaan käynyt, kun yht'äkkiä olikin hirveästi vapaata aikaa. Tunsin itseni välillä hyödyttömäksikin, tässäkö tämä kaikki nyt olikin. Samalla se oli hyvin ristiriitaista ajattelua, kun tätä aikaa oli niin kovasti odottanut.
Mielestäni olen aika puuhakas, enkä ole sohvaperuna, niin välillä tuli jopa sellaista tylsistymistäkin. Nyt osaan jo olla, vaikken vieläkään ole sohvaperuna.



 Huomasin edellisen postauksen jälkeen, että kaipaan tänne blogimaailmaan, kaipasin tutuiksi tulleita ihmisiä.
Instagramiahan päivitän joka päivä ja siitäkin tykkään. Olen aina tykännyt katsella kuvia. Siellä on mahdottoman mukavaa nähdä  kuvaajia ja erilaisia otoksia ympäri maailmaa, erilaisia kuvaustekniikoita, luovien ihmisten työn tuloksia jne.


Pidän  nyt tätä blogia ehkä vähän eri tavalla kuin aiemmin, mutta luontoon liittyvät asiat ja luontokuvat pysyvät kuitenkin ihan tärkeinpinä.


                                                            Mukavaa marrraskuuta!

27 kommenttia:

  1. Tuo kakkoskuva on uskomattoman kaunis.Pidän kovasti myös tuosta rappiokauneudesta,jota ikkunakuvissa on esillä.
    Sinulla on hieno tyylin ja harmonian taju.Tässäkin postauksessa kuvat kuin samasta väripaletista.Ihanaa,jos blogisikin herää taas henkiin talveksi.♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kakkoskuva on sateen jälkeen otettu ja siihen heijastuu ympäröivä metsä.
      Rappiokauneus on aika lumoavaa ikuistettavaa, tekisi niin mieli kuvata hyljättyjä taloja.
      Nyt tekee tosiaan mieli palata blogin pariin! Toivon niin että saisin korujen tekoonkin uuden kipinän, mutta sitä en ole havainnut.
      Kiitos paljon!

      Poista
  2. Voi miten kauniita kuvia, tuo toinen on niin huikean hieno etten meinaa saada siitä silmiäni irti :)
    Ihana postaus, kuin ylistys harmaudelle ja harmonialle ❤
    Olen tosi iloinen että jatkat bloggaamista. Mukavaa marraskuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulisipa pieniä pakkasia, että voisi kuvata samanhenkisiä jääjuttuja, kuin tuo pisara.
      Harmaa on ollut suosikkivärini jo useamman vuoden, se on niin levollinen väri, eikä ollenkaan tylsä.
      Nyt tuntuu hyvältä jatkaa, kiitos paljon!

      Poista
  3. Hei Vikki. Tykkään vanhoista taloista. Niissä on jotain koskettavan kaunista. Ihana töyhtötintti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvaisin niin mielelläni vanhoja taloja, mutta en oikein tiedä mistä niitä löytäisi.Siinä voi samalla kehitellä tarinoitakin.
      Töyhtötintti on ikisuosikki!
      Kiitos paljon!

      Poista
  4. Niin kauniita ja tunnelmallisia kuvia❤ Hyvää marraskuun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensi viikolla taitaa olla hyvä mahdollisuus, tutustua vielä lähemmin sumuun ja harmauteen. Kuten sanoin, en pane yhtään pahakseni :)
      Kiitos paljon!

      Poista
  5. Hienoja kuvia niin tässä kuin edellisessäkin postauksessa. Piti oikein nautinnolla keskittyä kuvien katselemiseen.
    Toivottavasti saat uusintaleikkauksen myötä näkösi pian takaisin. Terveydestä kannattaa iloita, se ei ole itsestäänselvyys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luotan tähän erikoisyksikön toimintaan ihan täysin. Ja toivon, että ainakin kevättalvella jo kaikki sujuu. Terveys ei ole itsestäänselvyys!
      Kiitos paljon!

      Poista
  6. Kaunista on vaikka harmaata onkin. Se on tämän ajan väri, ruskean ohessa :)

    Mukavaa, että olet takaisin linjoilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän syksyn ruska oli valtavan kaunis. Sen kaiken väri-iloittelun jälkeen voi laskeutua tähän rauhalliseen harmaaseen.
      Tuntuu kivalta jatkaa!
      Kiitos paljon!

      Poista
  7. Samaa keliä pitää täällä hieman pohjoisemmassakin. Tosin täällä kävi jo talvikin lumineen pakkasineen.
    Marraskuun runo ja kuvasi viehättävät minua. Mustavalkoinen, hieman alakuloinen kuva on kuin marraskuu. Minä olen kyllä marraskuun ystävä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ei ole ollut kuin pari kuuraista aamua koko syksyssä.
      Tykkään marraskuusta, kuten koko syksystä. Ellei elämä ei ole mitenkään erityisen sekaisin, niin tämä harmaus on helppo kestää.
      Kiitos paljon!

      Poista
  8. Onpa tosi kivaa, että olet jälleen täällä blogistaniassa, vaikka instan puolellakin kuviasi olen käynyt ihailemassa :D. Marraskuu on ihanan harmaa, nautin tästä ajasta! Kaikkea hyvää sinulle ja toivottavasti pääset uusintaleikkaukseen mahdollisimman pian!! Kuvasi ovat uskomattoman kauniita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan meitä, jotka saavat marraskuustakin nautintoa, tai mikä se oikea sana nyt olisi.
      Toivon että voin pian kertoa, että näen taas linnut ja portaatkin alaspäin tullessa.
      Oikeasti mukava olla tämän "sorvin" äärellä!
      Kiitos paljon!

      Poista
  9. Hienot kuvat.
    Marrasharmaa on kiehtovaa ja salaperäistä. Ei yhtään paha.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nautitaan marraskuusta, ei yhtään paha!
      Kiitos paljon!

      Poista
  10. Upeita kuvia, niin herkkiä yksityiskohtia ja tyylikkään harmaita! Instassa sinua seurailen, kiva, kun laitat kuvia tänne blogiinkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä tuntuu että tämä some-maailma vie liikaa aikaa, pidin pienen blogitauon, mutta tänne kaipailin :) Kiva kun kävit, kiitos paljon!

      Poista
  11. Kaunis kuvakokoelma, kristallipallosta tykkäsin erityisesti.
    Minä taas en tahdo päästä sinuiksi instan kanssa. Pidän tarinoista ja siihen blogimaailma sopii paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kristallipallo on oma suosikkini, ihme että yleensä onnistui vapaalla kädellä.
      Instassa miuta viehättää mm. niin erilaiset näkemykset samanlaiissta kuvakohteista ja taiteilijat. Niin paljon persoonallisempaahan tämä blogimaailma on.
      Kiitos paljon!

      Poista
  12. Tuo jäkäläkruunuun istutettu pisara on suorastaan taianomaisen kaunis, vähäeleiset värit, mutta täydelliset. Siemenhöytyvät ovat myös niin värimaailmaltaan kuin aihevalinnaltaan nappiotos. Pitsien heilautus taidoillesi ja kuvavalinnoillesi...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmaa on kaunis väri, niin rauhallinen ja rauhoittava.
      Kiitos paljon pitsien heilautuksesta!

      Poista