Vanha harrastus, uusi innostus.

Innostuin pitkästä aikaa paperikukista, joskushan ne olivat kovasti muotia. Onneksi en ollut hävittänyt paperinaruvalikoimaa. Mahdottoman kivaa näitä oli tehdä.

Entisiä valmiita kukkia löytyi pari kookasta laatikollista ja näpertelin vähän uusiakin. Yhdistin kirppareilta löytyneisiin ja kavereilta saatuihin vanhoihin kirjoihin. Mitä kellastuneemmat sivut, sen ihanampia nämä ovat. Kun tässä hakee vähän nostalgista tunnelmaa.

 Kissankello on aika hankala tehdä, jotta siitä saisi riittävän pullean.
 Kirjojen ystävänä, tuli mieleen, että onko tämä nyt hyvä loppu kirjalle. Mutta jos se on jo kiertoon lähtenyt, niin en pidä tätä pahana, parempi kuin lehtikeräys.

 Juhannusruusuun löytyi täsmälleen oikeansävyistä paperia, mutta tämä kuvaaminen sisätiloissa ei ole miun juttu. Siksipä vähän pehmentelin näitä kuvia, ja tunnelmankin vuoksi.

 Näistä pienistä ruusuistahan tehtiin joku vuosi asetelmia saviruukkuihin, niitä oli eräänä jouluna monilla markkinapöydillä.

 Paperinaruissahan löytyy ihan uskomattoman kauniita, toisiinsa sointuvia sävyjä. Ja hyvin aidonnäköisiä juuri kukkiin.

 Puna-apila olisi saanut olla hieman pulleampaa, näyttääkseen malliltaan. Täytyy muistaa seuraavalla kerralla tehdessään.

Päivänkakkarasta en saanut millään kuvia onnistumaan, joten mennään nyt näillä, kuuluu muuten suosikkikukkiini.

Sellaista syysaskartelua.