3. joulukuuta

Tonttuneuvosto valitsi minut  seuraavana esittäytymään.

Saatatte tästä kuvasta jo arvata, millä sektorilla toimin. Olen PUUTARHAVASTAAVA, ennen täällä puutarhassa työskenteleviä kutsuttiin puutarhureiksi  ja työyhteisön vanhin oli aina ylipuutarhuri. Nimike vaihtui, työnkuva on sama. Huolehdin ja vastaan kaikesta mikä liittyy pihojen tai ympäristön kunnossapitoon.

Suurin henkilökohtainen haaveeni on jalostaa talvenkestävä tulppaani. Tutkimukseen tarvittavan pääoman sain myymällä  tarhatuille poroille jäkäliä, tässä tapauksessa hiihtokeskuksen lemmikeille.
Kuten näet tästä kuvasta, joudun välillä viettämään öitäni ulkonakin tutkimuskohteitteni seurassa. Näin pystyn tekemään tarkat havainnot siitä, miten pakkanen ja pimeys vaikuttavat kukinnan alkamiseen sekä kehittymiseen. Hyvältä näyttää, uskon että joku päivä onnistun!

 Kuten edellä on jo  mainittu että työskentelemme öisin, arvostamme siitä syystä yökasveja. Lähes jokaisessa  kodissa on yöailakki  tai yövilkka tai molemmat.
Tosin onhan meillä täällä Pohjolassa valoisat kesäyöt, pääsemme nauttimaan kesän kukkaloistosta, kuten te ihmisetkin.

Yönkuningattareen meillä on ihan erityinen suhde. Se kukkii heinä-elokuussa vaan öisin, tuoksuen voimakkaasti vaniljalle. Kasvi valmistautuu kukkimiseen monta vuotta ( onhan meillä aikaa, elinikä kun on lähes 400-vuotta ). Kukinnan aikaan meillä on tapana valvoa koko suvun voimalla.
Kehitin laitteen jolla suodatan ilmaan vapautuvasta tuoksusta vaniljauutetta, jota käytetään vuodevaatekomerossa tai ihan huonetuoksuna.
Kierrätys ja uusiokäyttöhän ovat meille ykkösasioita.

Samalla kun seuraan tätä talvitulppaanipaaniprojektiani, katson mielenkiinnolla miten nuo jääkukat muodostuvat. Onkohan niissä yhtään samanlaista.
On tämä luonto ihmeellinen, ei sitä voi lakata ihmettelemästä!