12. joulukuuta

Tulin tähän ruokintapaikan läheisyyteen tarkkailemaan metsäkauriita. Ihmiset ovat tuoneet tänne omenoita, sekä tuohon puukaukaloon kauraa.
Samalla katson löytyykö tästä jäykkää, napakkaa  karvaa, josta teemme lankaa, joka käy  erilaisten aikaa kestävien asusteiden valmistamiseen.

 Pehmeämpää lankamateriaalia löytyy jänisten makuupaikoilta. Se on erinomaista lasten vaatteisiin. Allergioitahan meillä ei esiinny lainkaan, taitaa tämä luonnon siedätyshoito toimia erinomaisesti.
Kesällä  lampaitten laiduntamisen aikaan, peltoa kiertäviin piikkilankoihin jää karvatupsuja. Niistä vaimot ja tytöt kehräävät pehmeätä villapaitalankaa.
Lampaankarvasta tehdään myös erinomaisen lämpimiä villahuopia.

Joskus metsäkauriitten sekä hirvien sarvien ympärille saattaa jäädä juuri tätä edellä mainittua piikkilankaa, jota eläinten harmiksi on jätetty metsiin ruostumaan. Karjathan eivät juurikaan enää metsissä laidunna, joten nuo ruostuvat piikkilangat ovat siellä tarpeeton riesa.

Niitä joudumme toisinaan irroittelemaan. Joskus hirven runsaisiin sarviin saattaa takertua oksiakin, mutta ne ovat vain sellainen eläinten ulkonäköä haittaava seikka.

Se on taas uusi viikko, joulukalenteri puolivälissä (välillä tuntuu että "alkaa mopo hyytymään") En olisi arvannut että tämä vie näin paljon aikaa :)
Loppuun saakka toki mennään, kun on aloitettu.
Tänään ajattelin lähteä lahjaostoksille ja hoitamaan pois alta sellaiset asiat, jotka voi tehdä näin ennakkoon.
En ole ollut moniin vuosiin mikään niin sanottu "jouluihminen", mutta ajattelin nyt vähän enemmän panostaa. Ehkä jokin uusi jouluruoka, kakku uudella reseptillä. Pihakoristeluja enemmän, tarkoittaa lähinnä jäälyhty-ideoita, katsotaan.
Mukavaa alkavaa viikkoa!