Taas opin uutta :)

Enpä tiennyt tämänmoisestakaan  otökästä mitään ennen viime sunnuntaita!  Muistelen että näitä reikiä hiekassa olen kyllä nähnyt mutta olen kai luullut että ne ovat muurahaisten tekemiä.
Kuvia on aika monta mutta tämän asian kertominen vaatii nämä 16 kuvaa.
Sitaateissa oleva asiateksti on Åke Sandhall: Ötökät-kirjasta

 Olin kuvaamassa sudenkorentoja kun huomasin tämän vilkkaan kaverin, joka kulki kovaa vauhtia heinänkorrelta toiselle ja välillä kiisi maata pitkin ikäänkuin olisi ollut eksyksissä.
Pakkohan tätä näytelmää piti alkaa seuraamaan.
Kotona selvisi että kyseessä on hietapistiäinen, 12-20 mm kooltaan, liikkuu huhti-syyskuussa, yleinen hiekkamailla.

 Paljaalla silmälläkin näin että kaverilla on toukka saaliinaan. Ihmeen taitavasti se piteli toukkaa otteessaan vaikka vauhti oli melkoinen.

 Kuvasin kyykyssä tämän hiekassa olevan reiän vieressä mutta en osannut tässä vaiheessa epäillä että tällä pistiäisellä ja reiällä olisi mitään tekemistä toistensa kanssa.
"Aikuinen hietapistiäinen imee ravinnokseen kukkien mettä, mutta toukat kehittyvät eläinravinnolla, pääasiassa perhostoukilla." Ahaa!

Hietapistiäinen kulki ensin useamman kerran reiän ohitse ennenkuin aloitti tämän kaivamistouhun.
"Ensin pistiäinen kaivaa hiekkaan käytävän, peittää sen kivellä ja lähtee saalistusmatkalleen. Löydettyään toukan se lamaannuttaa toukan keskushermoston."
Tässä pistiäinen on siis palannut saalistusmatkaltaan toukka mukanaan. Päällimmäisenä kolossa oli pistiäisen kokoonnähden melko iso kivi jonka se nosti ihan huolettomasti pois ja sen jälkeen monta pikkukiveä. Vauhti oli kova ja työkentely järjestelmällistä.

 Toukka oli ihan liikkumattomana tuossa työmaan vieressä. Välillä pistiäinen siirsi kiviä kauemmaksikin. Kuinkahan paljon niitä mahtoi ollakkaan!

 "Se vie saaliinsa pesälle, siirtää kiven sivuun ja vetää toukan käytävään. Sitten se kiinnittää munan toukan pintaan, sulkee käytävän ja kaivaa uuden käytävän seuraavaa uhria varten."

 Toukka liukui ihan kevyesti ja vaivattomasti pesän syövereihin ja näkymättömiin kuin myös pistiäinen, hetkeen ei näkynyt liikettäkään.

 Munimisessa ei tosiaan kauan aikaa mennyt, kohta se tuli taas maan pinnalle ja aloitti järjestelmällisesti sulkemaan pesän suuta.
"Pistiäistoukka syö ensin saaliin vähemmän tärkeät osat, niin että ravinto pysyy elävänä ja tuoreena."

 Sulkemisen se aloitti pienemmillä kivillä joita se haki vähän kauempaakin, taitavasti eturaajoilla kantaen.

 Tässä taas kokoonnähden melko suuri kivi. Olisi ollut mielenkiintoista ottaa tästä asiasta videota. Netistä muuten löytyy kun laittaa hakusanaksi hietapistiäinen, siinä näkee mikä vauhti tässä toimenpiteessä on.

 Toisessa kirjassa kerrottiin että että pistiäisen toukka kuoriutuu aikuiseksi vasta seuraavana kesänä. Kuinkahan monta perhostoukkaa tässä menetetään!

 Välillä pistiäinen kävi heinänkorrella ikäänkuin peseytymässä, se hankasi jaloillaan päätään ja kehoaan ja palasi sitten taas työn ääreen.

Työ alkaa olla valmis. Tuo suunnilleen klo. 7.00 kohdalla oleva kivi on hyvä merkki seurata miten se noita kiviä ottaa ihan tuosta lähiympäristöstä. Lopuksi se vielä huvittavasti "potki " hiekkaa tuohon päälle. Eipä kukaan arvaisi ellei tietäisi mitä tuolla paikalla tapahtui. Hietapistiäinen hävitti niin sanotusti jälkensä.