tiistai 17. heinäkuuta 2012
Rastaan "kauppareissu"
Hetkinen, paljonkos meillä niitä lapsia olikaan, piti oikein pysähtyä miettimään. Neljällehän sitä piti noutaa. Kaksi pulleaa toukkaa tässä jo taitaa olla, puolet siis vielä puuttuu.
Tuosta saan sille kolmannelle pikku-ahmatille. Hei, mikäs se tuossa liihottaa pitkine säärineeen.
Sanonpa vain: "Nopeat syövät hitaat". Tässä tapauksessa kylläkin lapset saavat syödä tuon hitaan!
Eiköhän tämä ole tässä, kolme pulleaa toukkaa ja tämä pitkäsääri liihottaja. Saavat sitten keskenään jakaa.
Sitten vain nokka kohti kaakkoa, saavat lapset taas välipalojen välissä välipalaa. Iltapäivällä voisi pitää taas pienen lentotunnin, siinä sopivasti jossain välipalojen välissä.
Vähän taas lapsetti :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
:) Hyvän lastin keräsikin lapsilleen:)
VastaaPoistaIhmettelin että millä keinoin se saa pysymään nuo edelliset nokassa kun poimii uutta.
PoistaKiitos Pirkkoinkeri!
Nyt onkin rastaita nurmikoilla runsaasti ja se on todella kiitollinen kuvattava ja ennenkaikkea mukava seurailtava. Hienot kauppareisukuvat olet ottanut.
VastaaPoistaRastaita ja Tesmaperhosia näkyy tällä hetkellä eniten.
PoistaTämä oli ihan cityrastas, tepasteli suurinpiirtein Imatran BB-vieraitten jaloissa ruokaa etsimässä :)
Kiitos Tiitsa!
Hienot kuvat ja kiva kertomus :)
VastaaPoistaOsaakohan rastas laskea, sitä vähän mietin :)
PoistaKiitos Lissu!
Hyvä, että lapset saavat tuoretta lähiruokaa:) Hienot kuvat räksyn ruuanhausta.
VastaaPoistaLintujen lapsilla taitaa olla jopa elävää ravintoa :)
PoistaKiitos Sirpa!
Ajatteles kuinka kauniit ruskeat ja harmaat sävyt tällä einiinsuositulla räksällä!
VastaaPoistaRäksän arvo on kyllä noussut kaikella tavalla tämän kuvausharrastuksen alettua :)
PoistaMutta katsotaan miten suu pannaan kohta kun niitä vilisee tyttären puutarhamarjoissa/puskissa.
Kiitos Mags!
OI, mukava kuvasarja, toivotaan että marjat saa olla rauhassa.
VastaaPoistaVerkotkin on tavallaan turha laittaa, meneehän ne sinne allekkin!
PoistaKiitos Raija Annikki!
Kun leikataan nurmi, niin heti siihen ilmestyy rastaat marssimaan. Sitten ne aika ihmeellisellä taidolla kuulee jonku madon matamiset ja kiskovat sen nokkaansa. Onneksi ne kyllä sen jälkeen painuvat taas tuonne metsäreunaan tai pellolle, sillä niiden jätökset ovat myös melko isot!
VastaaPoistaHieno kuvasarja ja hauska tarina! :)
Niin miten ne kuulevatkaan missä matoja liikkuu, ne pienet matamisäänet :) Välillä niillä näyttää käyvän ihan työstä madon saaminen käytävästään!
PoistaKiitos Tillariina!