keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Kettukeskiviikko 11.

Kävin eilen ottamassa nämä kuvat. Odottelin tunnin ja vähän toista, ennenkuin ensimmäinen kettu tuli pesäkolon suunnalta ja kiirehti tuonne linnoituksen valleille, kai myyräjahtiin.

Toinen lepäili nurmikolla, suostuen kuvattavaksi. Rapsutteli siinä hetken itseään ja lähti kohta rauhallisesti ylittämään katua, vähääkään välittämättä liikenteestä, autoilijat väistivät! Osa ratin takana olevista näytti aika hämmästyneiltä siinä jarruttaessaan.













 Tämä saattaa olla jopa se suosikkikettuni näistä yhdeksästä.
Ihmisvauvoistahan löytyy ihan tunnistettavia piirteitä, välillähän niitä etsitään tunnettujen  vaikuttajien vauvakuvista. "Kenenkähän määrätietoinen suu tässä on mutrullaan tms." Ketuista taitaa olla vaikeampi sanoa.
Tämä alla oleva kuva/kuvasarja on eräs tärkeimpiä kesäkuvia, ellei sitten tärkein!


 Olenkin kertonut tästä pikkuisesta ketunpojasta jo tuolla aiemmin, mutta mikäpä estää kertomasta uudelleen :)
Istuin kuvauspaikalla maassa, silloin ympärillä oli useampi ketunpoikanen. Tämä asia tapahtui vain kerran. Tämä pikkuinen hiipi yhä lähemmäksi pikkuhiljaa tassuillaan auttaen. Se pysähtyi noin 70cm päähän, katseli hetken juuri näin silmiin ja kävi siihen nukkumaan. Eikä mukanani ollut ruoan murentakaan, niinkuin ei yleensäkään. Tarkoitan, etten houkutellut ruoalla.

Vaikkuttava hetki, uskokaa vaan!

40 kommenttia:

  1. Mikä katse!!
    On ne suloisia veitikoita!

    VastaaPoista
  2. Koskettaneen hetkesi lahjoittaja on kyllä niin kaunis!!Voin kuvitella hyvin tunteesi, kun sinuun on noin luotettu ja tultu noinkin lähelle! Jos arka eläin käy vielä nukkumaan melkein viereen,hetkessä on taatusti ollut ainutlaatuista taikaa!
    Toivottavasti tuo itseään kipsuttava ei ole saannut kapia... minulta pääsi melkein itku, kun kerran ohitseni jolkotteli kapin runtelema repopolo...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän ettei tuolla villissä luonnossa noin tulisi käymään, nämä ketut ovat tottuneet ihmisiin ja jollain tavalla kesyyntyneetkin.
      Mutta nautin tuosta hetkestä ihan valtavasti. Harvoin oli tilaisuutta olla paikalla ihan vain kettujen seurassa, siellä riitti katselijoita ja kuvaajia.
      Noilla ketuilla on niin upeat hännät, etten usko että ovat kapisia.
      Kiitos Mirjam-Matilda!

      Poista
  3. Oi, miten luottavaisesti ketunpoika katselee, ikimuistoinen hetki sinulla oli. Ja kuva niin ihana. Samoin ovat rapsuttelun kuvatkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelin että teetän jostakin tämän ketunpojan kuvasta kookkaamman kuvan tai painatan kankalle.
      Kiitos Minttuli!

      Poista
  4. On taatusti ollut uskomatonta kun villieläin on noin lähelle tullut. Ja kuinka kaunis se on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja kun kaikki tapahtui niin hiljaa ja rauhallisesti, kuitenkin ympärillä kuului koko ajan kaupungin melu!
      Kiitos Pirkkoinkeri!

      Poista
  5. Olet vähän kuin Rien Poortvliet, joka rakasti kuvata kettuja :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistin kuvan jossa ketun päästä irroitettiin punkkia :)
      Kiitos Häivähdys!

      Poista
  6. Voi näitä kettusia! Kuvat on tosi hienoja. Todella upea kokemus varmasti, että villieläimet luottavat tuolla tavalla, tulevat lähelle ja käyvät jopa viereen nukkumaan! Taidat olla melkoinen kettukuiskaaja :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siitä syystä tästä ketunpojasta tuli varmasti tärkein ja tietysti tuon katseen takia :)
      Kiitos Elina!

      Poista
  7. Ihanat nuo valokuvamalli-ketun kuvat.

    Tuo alin kuva on kyllä söpö ja tarina ihana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän ketunpojan katse osui ja upposi! Muistan aina!
      Kiitos Rantakasvi!

      Poista
  8. Varmasti ollut vaikuttava hetki, kun toinen on niin tullut tekemään tuttavuutta. :) Hieno kuvasarja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kun eläintenkin kanssa voisi keskustella :)
      Kiitos marliska!

      Poista
  9. Ihana sirrisilmä tuo luottavainen kaverisi. Ihmeellinen hetki jonka varmasti muistaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistan tämän kesän kettukesänä ja arvostan tätä kokemusta valtavasti!
      Kiitos seita!

      Poista
  10. Kaunis sarja ketusta, ja miten ihanan lutunen on viimeinen kuva kettupoikasen nassusta. Se on taitokuva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä alin kuva täytyy jotenkin saada kotiin näkyville, tämän päivän tekniikoilla on niin monta mahdollisuutta.
      Kiitos orvokki!

      Poista
  11. Niin on koiramainen rapsutus:) Upeat kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ihan samaa mieltä näinhän tuo tyttären beaglekin rapsuttelee.
      Kiitos Sussi!

      Poista
  12. Todella söpösiä! Hyvin koiran kaltaisia.
    Anu

    VastaaPoista
  13. Olen ihastunut kettuihisi ja kettukuvasi ovat upeita. Tämä pikkukettu katse avoinna on hellyyttävä. Oko tämä itseään rapsutteleva kettu yksi kesän poikassarjasta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi niin kiva tietää mitä tämän katseen takana liikkuu :)
      Luulen että tämä on juuri tuo pikkukettu, koska se oli paljon tummempi kuin toiset ja silmät olivat jotenkin sielukkaammat. En ole varma kuitenkaan! Se on melko varmaa että on kuitenkin samaa sisarussarjaa!
      Kiitos aimarii!

      Poista
  14. Huolimatta siitä että kettuemolla oli yhdeksän pentua, ne näyttivät kehittyvän ihan hyvin. Aika paljonhan niille kyllä ruokaa kannettiin pullasta, makkaraan.
    Ajattelin että ellen saa kuvattua ilman ruokaa, niin jätän sen sitten tekemättä.
    Kiitos Intianminttu!

    VastaaPoista
  15. Kauniit värit ketunpojalla. Tassutkin kuin mustaa samettia! Kiitos sinulle taas keskiviikkokuvista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä ketunpojan tassut ovatkin ihan erityisen upeat!
      Kiitos Seija!

      Poista
  16. Aivan loistavaa! Ja varsinkin tuo alin kuva on tosi hyvä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alin on kesän suosikkikuvani, tosin siitä löytyy hiukan tarkempikin.
      Kiitos JPK!

      Poista
  17. Tämä on kyllä jo ihan mykistävän upeaa. Kuinkahan on muuttuukohan noiden käytös kun talvi tulee?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmillista, mutta olen kuullut että osa näistä on jo mnehtynyt, puhutaan jopa päättömästä ketusta, auton alle jääneestä, kaupunkialueella ammutusta. Joku kertoo että enää näkyy kolme kettua, joku kertoo nähneensä viisi, en tiedä mikä on totuus.
      Aion kyllä seurata talvellakin näiten mahdollisten jäljellejääneitten elämää.
      Kiitos Tuula!

      Poista
  18. Kaunis kuvasarja! Ja tuo pikkuketun nassukuva on vaan niin häkellyttävän hieno ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin jälkeenpäin harmittaa etten käynyt useimmin tuolla paikalla, nämä pienet olivat niin suloisia.
      Kiitos Ansku!

      Poista
  19. Aah miten ihania kuvia. Ja voin vain kuvitella, miten vaikuttava hetki sinulla oli ketun kanssa. Ne on aina ihania kun saa luonnossa osakseen huomioita ja luottamista eläimiltä =).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eläimen luottamus on niin palkitsevaa ja se että on osannut toimia oikein!
      Kiitos Katinka!

      Poista