Porukan pienin

Pienin porukassa vetoaa aina tunteisiin! Varsinkin tässä tapauksessa kun olemus ja kokoero sisaruksiin verrattuna on varsin huomattava. Hellyyttävä "vauvakettu".

 Kaveri tuntuisi tarvitsevan enemmän unta kuin mitä se saa. Välillä uni painaa silmät kiinni, ihan seisoessakin.  Sisukkaasti se kulkee muitten liepeillä, ehkä vähän syrjittynä.
Tämän takia tunnen jonkin verran syyllisyyttä kuvatessa, mutta näyttävät nämä osaavan nukkua kun tarve vaatii. Pienin vaatisi vain enemmän, mutta ei taida malttaa.

Äitikettu pistäytyi eilen pesueensa luona. Siinä hännät viuhuivat villisti pelkästä ilosta. Äiti nuoli pentujensa korvia ja etsi kai kirppuja turkista, ainakin se siltä näytti. Voihan se olla jonkinlaista hellyydenosoitustakin, tai niitä molempia, en tiedä.
Tämä pienin kulki koko ajan äidin lähettyvillä, mutta ei tohtinut mennä lähelle. Äiti kyllä "kirputti" pikkuisenkin ja haluanko vain uskoa, että vähän kauemmin kuin muita :)
Ja taas uni alkaa voittaa, sisaruksen selkää vasten on mukava levätä. Siinä se oli niin pitkään kun toinen malttoi olla paikoillaan.

Tämä kuva on mielestäni liikuttava. Äitikettu meni tuonne alas ja pikkuinen katsoi siinä kauan, ihan liikkumatta paikoillaan.
Toivotaan että tässä tapauksessa se sanonta pitää paikkansa että: "Maasta se pienikin ponnistaa."