Eräs kesälle asetettu toive / haave toteutui, tapasin kuikan tai vielä onnekkaammin tapasin useita kuikkia :) Ihan sattumalta katse osui auton ikkunasta oikeaan suuntaan ja kuikka on niin helposti tunnistettava!
Se on eräs upeampia lintuja, olemuskin on jotenkin niin juhlava ja arvokas.
Sain otettua nämä kuvat eilen. Viikonloppu olikin mukava, lauantaina joutsentanssi ja seuraavana päivänä nämä ihastuttavat kuikat. Päivä oli kovin harmaa ja sade oli pientä tiheää pisaraa, melkeinpä sumumaista.
Olin niin onnellinen kun tapasin nämä kuikat, ehdottomasti eräs kesän mieleenjäävimpiä luontokokemuksia ja huippuhetkiä!
Parvessa oli yhdeksän lintua. En osaa arvata mikä tätä porukkaa voisi yhdistää, emot ja poikaset, ehkä poikamiehiä? Niillä näytti olevan kuitenkin hauskaa, liikkuivat pareittain lähellä toisiaan tai kolmen ryhmässä. Seuratessa tuli sellainen tunne että taitavat ovat kovin sosiaalisia!
Olin niin innoissani kuvaamisesta että mietin vasta jälkeenpäin pitivätkö linnut minkäänlaista ääntä, ei todennäköisesti, ei ainakaan tätä tuttua kuiik-ko, kuiik-ko ääntelyä.
Tämä vasemmalla oleva taitaa ola porukan vintiö. Luulin kauempaa ihan toiseksi linnuksi kun siinä näkyi niin paljon valkoista kylkeä. Se vaan teki koko ajan temppuja, välillä näkyi vain valkoinen maha ja räpylät kun se sukelteli toisten ympärillä, välillä jättäytyi selvästi jälkeen. Aloin jo miettiä onko sillä jotain tasapainohäiriöitä. Mutta kun porukka lähti uimaan selälle se pysyi ihan hyvin mukana.
Katsoin Luontoportista Birdlifen äänestystulosta vuodelta 2010 jossa kuikka oli valittu rakkaimmaksi mökkilinnuksi 38% äänistä, laulujoutsen sai 6% ja västäräkki 4%
Otin paljon kuvia, harmitti kun päivä oli niin pilvinen ja tuhnuinen. Linnut etenivät koko ajan rannasta poispäin selkävesiä kohti. Täytyy yrittää uudestaan vielä joku toinen päivä, mutta nämähän kohtaamisethan eivät ole tilattavissa vaan onnellisia yhteensattumia!
Voi Vikki, onnittelen sydämeni pohjasta. Toivoin niin, että tapaisit kuikat koska joutsenetkin oli siellä. Tuon hetken muistat kauan, mutta ei se yhtään vähennä seuraavan kerran riemua.
VastaaPoistaHienot kuvat sait, eikä tuo harmaus haittaa, sää oli mikä oli et sille mitään voi.
Tapaat varmaan ne vielä uudestaankin.
Tiedäthän tämän tunteen, ensimmäiset kangasvuokot jne. :)
PoistaAina sitä innostuu uudestaan sellaisista asioista jotka ovat tärkeitä!
Jospa seuraavalla kerralla olisi kirkkaampi päivä, olen toiveikas :)
Kiitos paljon Tiitsa!
Saat onnellinen ollakin, noita ei meilläpäin näy. Hieno hetki varmasti :)
VastaaPoistaTäälläkin olen tavannut tosi harvoin, joskus sentään äänen kuullut. Ovat nyt ilmeisesti yleistymässä.
PoistaKiitos AINA!
Toivottavasti tapaatte uudelleen. Hienot kuvat sait ja kiva kun niitä oli useamman linnun ruhmä.
VastaaPoistaEivät vaan mahtuneen yhteen kuvaan :) Toivon niin kovasti että tapaamme uudelleen!
PoistaKiitos Sirpa!
Voi, olipa sinulla onnea saada noin hienot kuvat. En ole ikinä nähnyt kuikkia. Upeita lintuja tosiaan.
VastaaPoistaEhkä viehätys piilee osittain siinä että ovat olleet erämaalintujen maineessa.
PoistaOli todella onnea matkassa!
Kiitos Risa!
Voi, kuinka ihana kuikkajoukko! Onnittelut Vikki toiveen täyttymisestä! :)
VastaaPoistaTätä joukkoa oli niin mukava seurata, näytti tosiaan siltä kuin olisivat seurustelleet.
PoistaKiitos Pessi!
Voi onnittelut todella tuollaisesta hienosta kohtaamisesta! Sait hyviä kuvia ja ihanan kokemuksen :-D
VastaaPoistaKokemus oli upea kerrassaan!
PoistaKiitos Mags!
Hauska yksilö sieltä kuikkien joukosta löytyikin.
VastaaPoistaIhanaa että toiveesi toteutui.
Minusta kuvat ovat hienoja. Selvästi syksyinen tapaamispäivä =D
Ihmettelin tosiaan mikä tätä yhtä veijaria vaivaa vai hupsutteliko se tosiaan :)
PoistaSyksyä noissa kuvissa on toisin kuin nyt kun aurinko paistaa ihan siniseltä taivaalta!
Kiitos Matonkude!
Oi kuinka ihania kuvia :)
VastaaPoistaKiitos, Kuvia ja ajatuksia!
PoistaTäytyyhän kesän toive täyttyä, ennen kuin kesä kokonaan loppuu ♥
VastaaPoistaHieno kuvasarja ja kauniita lintuja tosiaan. Jospa ne jo suunnittelivat lähtömatkaa ja olivat siksi kokoontuneet yhteen.
Yksi toive vielä olisi ja se on perhonen, suruvaippa!
PoistaNämä ovat jotenkin niin maalauksellisiakin. Kyllä tämä varmasti liittyy lähtömatkan alkusuunnitteluihin!
Kiitos Siira!
Olipa kiva nähdä kuvia sukulaisista :D. Olen nimittäin Kuikka äidin puolelta. Olen kerran myös nähnyt kuikat näin laumana Kuolimolla. Ihmettelin kovasti, koska kuikka on luonteeltaan erakko. Mietin silloin, että olisiko kyseessä ollutkin kaakkuri, mikä on ulkomuodoltaan paljon samanlainen.
VastaaPoistaSittenhän osaat kertoa mitä tämä yksi veijari touhusi :D
PoistaOlen kuullut että Kuolimolla näkee kuikkaparvia, se on niin valtavan puhdasvetinen järvi!
Kiitos Meeri!
Heh, Kuikat saattaa olla aika veijareita :D. Ainakin enosta on kerrottu, että uiskenteli kukasta kukkaan...
PoistaMahtava kuikkaparvi. Ja ihan paras tuo valkomahainen veijari :) Oikein hyvät kuvat.
VastaaPoistaJuu hän oli kyllä veijari, tahtoisin tavata uudelleen!
VastaaPoistaKiitos Lissu!