sunnuntai 19. heinäkuuta 2020

Taidan kaivata uusia tuulia.

Jotenkin tässä viikonvaihteessa tuli sellainen tunne, että olisikin kiva palata tauon jälleen tänne blogin pariin ja pitää instatauko. Viihdyin täällä hyvin ja koin syntyvän  mukavia tuttavuuksiakin. Halusin kokeilla instaa itselle uutena juttuna ja sen tein. Kahteen sometusjuttuun ei aika riitä, eikä silmätkään kestä.
Instaan olen laittanut kuva tai pari päivässä, mutta jollakin tapaa se alkoi nyt tuntua niin suorittamiselta. Voisihan sitä tietysti tahtia harventaa tämän tunteen korjaamiseksi, mutta katsotaan. Lukijamäärän kasvattaminen siellä ei ole miulle mitenkään ykkösjuttu. Muutama mukava riittää ennemmin kuin joukkio tuikituntemattomiksi jääneitä.



Mukavia heinäkuun loppupuolen päiviä!
 Sitruunaperhosten uusi sukupolvi on nyt varsin runsaslukuisena lennossa, nautitaan vaikka niistä.

23 kommenttia:

  1. Ihanaa kuulla sinusta taas :-) Olen laiska Instan seuraaja, täällä jaksan aktivoitua jotenkuten.

    Nyt on ehdottomasti perhosten ja korentojen aika :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Täytyy tässä miettiä, että jätänkö tuon instan,nyt ainakin vähäksi aikaa. Pysyisi välillä tuo puhelinkin pois käden ulottuvilta :D Sitten kun siellä seuraa useampia, kontakti jää kuitenkin niin pinnalliseksi, tykkää, tykkää, tykkää. Vaikka se aluksi tuntuikin niin helpolle, painaa se tykkäysnappialas.

      Poista
  2. En oo oikein syttynyt siihen instaan! Itsellä samat kuvat kuitenkin ladattuna vähän joka paikkaan. Sinne olisi kyllä tulossa seuraajia, mutta nähtävästi heitä ei kiinnosta ainakaan kuvat, vaan ihan joku muu! Minusta selkeästi näitä huijausprofiileja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä siellä instassa on paljon mukavia ihmisiä, enkä ole saanut reiluun kolmeen vuoteen mitään ikävää kommenttiakaan. Mutta varjopuolena nämä #kirurgit" ja "kaikenmaailmankenraalit" ja nämä vähäpukeiset neitokaiset, joita tulee seuraajiksi.
      Ei jää mitään kyllä hampaankoloon, mutta aikansa kutakin.

      Poista
  3. Hei. Kiva, kun postasit blogiasi! Kuva on kaunis. Toivottavasti löydät uusia inspiroivia tuulia täältä blogin puolelta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tuntuu niin kivalta kun täällä ovat blogikaverit tutusti paikalla.

      Poista
  4. Kaunis kesäinen kuva, olen havainnut nokkosperhosten liitelevän aika runsaastikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Nokkosperhosia on paljon liikkeellä. Keväälläkin se ensimmäinen sukupolvi oli tosi runsaslukuinen.

      Poista
  5. Tosi mukavaa kuulla sinusta pitkästä aikaa.
    Perhonen on aina niin kaunis ja herkkä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mukava kuulla.
      Nyt on perhosaika parhaimmillaan, en vaan oikein jaksa liikkua näillä kovemmilla helteillä. Tulee ihan fyysisesti paha olo.

      Poista
  6. Tervetuloa takaisin tänne blogimaailmaan!Olenkin kaivannut kauniita kuviasi. <3

    VastaaPoista
  7. Tosi kivaa, että teet paluuta blogimaailmaan. Monta tuttua täältä yhä löydät.
    MInäkin kokeilin facea ja instagrammia. Totesin, että liiaksi menee moiseen aikaa, sillä pohjimmiltani olen niin blogilainen. Tosin päivitä harvakseltaan ja tuskailen, etten osaa uusiutua, mutta nautin kirjoittamisesta ja kuvien napsimisesta ja täältähän ne löytää helposti itsekin.
    Näkyillää edelleen ja mukavaa kesää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, niin kivalta tuntuu, kun ei ole unohdettu. Tänään sitten "sinetöin" päätöksen.
      Facessa olen hyvin saamaton, enkä tykkää jakaa kovin henkilökohtaisia juttuja, joten ne postaukset olisivat sitten pelkkiä luontokuvia.
      Näkyillään ja mukavia kesäpäiviä, siellä hillasuot kutsuvat!

      Poista
  8. Jeps, olen myös instassa, mutta en ole ladannut sinne mitään sisältöä, seuraan vain upeaa työtä tekevia kuvaajia. Seuraajia tulee, mutta suurin osa lienee niitä, jotka keräävät seuraajia itselleen ja siihen leikkiin en lähde. Naamakirjaan en Pitsinä mene, enkä taida voidakaan, sillä joku lukiolainen Arkansasista on ottanut nimimerkkini omakseen, joten se siitä. Lienee pieni häviö. Blogimaailma on enemmän todellinen, siis ainakin ne blogit joita seurailen. Kuvat ja tarinat, niissä on enemmän sanomaa ja niissä on mahdollisuus päästä lähemmäksi ihmistä ja kirjoittavan persoonaa.

    Kuvasi ovat mietittyjä ja ihailen suuresti kuvaajia, jotka jollain mystisellä tavalla saavat hypnotisoitua perhosia pysymään paikallaan ja vielä taltioimaan niitä kuviinsa. Ei onnistu minulta...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Instassa löytyy aivan mielettömän hienoja tilejä, kun vain osaa etsiä.
      Naamakirjassa olen ollut hyvin saamaton, joku kuva silloin tällöin. No johan, mikä kaappaus!
      Kiitos paljon, olen aika kärsivällinen ja kuvittelen, että olen kaikkien eläinten kuiskaaja :D :D

      Poista
  9. Tosi ihanaa,että edes mietit paluuta tänne blogin puolelle!Minä en pääse instan puolelle kun en itse kuulu ja upeita kuviasi haluaisin kyllä taas katsella ja tarinointiasi lukea.
    Niin kaunis ja tunnelmallinen tämäkin kesäinen perhoskuva!❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt olin ihan tosissani, päätin jatkaa nyt pelkästään täällä. Ja tuntui niin hyvälle kun otitte näin lämpimästi vastaan.
      Kiitos, kesä kauneimmillaan! Sanoinkin tuolla aiemmin, että tämä helle vaan verottaa kuvaustunteja.

      Poista
  10. Hienoa! Vaikka kuvasi instassa ovat päivieni kohokohtia, niin kaipaan blogiaikoja! Ehkä siis rohkaistun itsekin blogimaailmaan takaisin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Jotenkin tässä nyt kaipaa jotain sellaista kotoisaa, jota blogi voisi vähän edustaa kaikkine tuttuineen. Vähän tyyliin, tulkaa nyt meille käymään!

      Poista