Yllätyin miten kaunis puu oli katkaisupinnaltaan.
Se oli ensimmäinen hankinta, jonka istutimme muuton jälkeen omalle kotipihalle. Siitä on jo reilu kaksikymmentä vuotta. Oli sääli kaataa, puillekkin näyttää syntyvän tunnearvoa.
Puun kaatopinnassa oli tällaisia napakoita vedenvärisiä pisaroita. nämä ilmestyivät puun ja kuoren väliin noin viikon kuluttua kaatamisesta. Eräs fb-kaverini sanoi osuvasti että nämä ovat luumun kyyneliä. Jotain muistoesinettä tästä nyt yritetään kehitellä.
Vähän ruskaakin. Saa nähdä joko ensi yönä lämpötila laskee pakkasen puolelle.
Tykkään talvesta, siksi toivon että lumi ja pakkaset tulisivat kohtuuaikaan, eikä vasta joulun maissa. Tai pahimmassa tapauksessa vasta tammikuun puolella.
Sinikan sisushan on kuin taideteos!Ja oi-luumun kyyneleet.Puilla on valtava tunnearvo, jos minulta kysytään.Vaalin vanhan mummulani pihalla minua vanhempaa omenapuuta, joka on kasvanut huimiin korkeuksiin, sen runko jäkälöitynyt ja omenat enää melkein kirsikan kokoisia.Niitä haravoidaan syksyn lehtien mukana kompostiin ja osansa saavat pikkueläimet.Mutta, jos joku sukulaisista haluaisi sen kaataa, luultavasti makaisin siinä esteenä ketarat ojossa. :)
VastaaPoistaMeillä juuri jouduttiin karsimaan myös viime kesäisen myrskyn runnomia omenapuita mieheni lapsuuskodin puutarhasta.
PoistaHarmitti ihan hirveästi kun ihanista vanhoista lajeista Åkeröstä sekä Antonovkasta murtuu kookkaita oksia.Vanhat puut ovat ihan erityisen kauniita.
Ymmärrän hyvin! Suojellaan vanhoja omenapuita ketarat ojossa :)
Hienot värit kuvissasi!
VastaaPoistaSäilyyköhän tuo ydinpuun väri puun kuivuessa?
Puiden kaataminen on aina minullekin vaikea juttu, varsinkin tuollaisten persoonallisuuksien.
Joskus sen vain joutuu tekemään.
Tällaisesta ei ole kokemusta, voi kun säilyisi.
PoistaOlen hurjasti miettinyt mitä tästä tekisi!
Sinikka-luumutkin olivat tosi hyviä, harmi kaikin tavoin että kuoli pois.
Kiitos Seija!
Luumun kyyneleet... Tosi kaunis ydin hienoinen sävyinen ja muotoineen. Varsinkin hedelmäpuihin syntyy omanlaisensa suhde. Ehkä se on myös yksi syy sille, että ihmisille tavataan antaa ja istuttaa merkkipäiväpuita.
VastaaPoistaSe oli niin nätisti sanottu!
PoistaMeillä iso-mummo, siis se "ensimmäinen polvi" viidestä, lahjoitti neljännen polven lapsille hedelmäpuut. Kaunis ele!
Kiitos Between!
Taidetta luonnosta. Ihanat värit.
VastaaPoistaNiinpä, yllättävää taidetta! Onneksi on silmät jotka löytävät :D
PoistaKiitos seita!
Kunpa nuo värit säilyisivät.
VastaaPoistaSitä toivon todella!
PoistaKiitos Sirpa!
Onapa kaunis tuo läpileikkaus puusta, hienot värit. Ja kyyneleet.
VastaaPoistaKyllä puihin kiintyy, eikä millään raskisi kaataa. Meillä neuvotellaan pitkään ennen kuin kaadetaan yhtään puta.
Muistan kun appiukkoni kaatoi yllättäen pihaltaan kauniin tammen, sitä surtiin pitkän aikaa. Tammi kun on ihan erityinen puu. Siinä tuli jopa hieman taikauskoinen olo, kun hän sai pian puun kaatamisen jälkeen aivoinfarktin.
PoistaKiitos Rantakasvi!
Upeat värit
VastaaPoistaFotografias espectaculares.
VastaaPoistaUm abraço e bom fim-de-semana.
Andarilhar
Muito obrigado Francisco!
Poista