sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Melontaretki

Mieluummin melon :)



Tästä se alkoi,  juhannusaatona, erittäin mukaansa vievä harrastus. Tuntuu jopa että työn rasittamat hartijatkin olisivat rentoutuneet. Ensimmäisellä reissulla meloimme mökkirannasta lyhyen ojan läpi rauhalliselle lammelle.





Lammen rannoilla on jonkin verran mökkiasutusta. Siellä oli joitakin vuosia sitten toivottavaa ettei moottoreilla ajettaisi koska siellä pesii useita lintulajeja.


Tämä oli melontaunelman ensimmäinen osa. Lammelta lähtee kaivettu suo-oja jonka ylitse mökkitie kulkee. Olin aina miettinyt mihin tuo noin 2 km pituinen oja johtaa. Ja haaveillut kanoottiretkestä sinne.
Kanootin nosto mökkitien ylitse sujui hienosti! Tämä on se ojan osuus joka näkyy tielle.


Tällainen upea näkymä avautui pienen mutkan jälkeen.


Siellä oli niin rauhallista, tuoksui hyvälle, suovillat kukkivat, sudenkorentoja valtava määrä.





Lupaavasti alkanut matka loppuikin äkkiä majavan rakentamaan patoon. Pato ei olut mitenkään tuore koska siinä kasvoi runsaasti vehkaa päällä. Joitakin vuosia sitten vesi nousi  suolla ihan tielle saakka ja tiesin että patoja silloin purettiin. Ensimmäisestä padosta olisi ehkä pääsyt ohitse mutta kohta näytti olevan toinen.



Ei auttanu kuin kääntyä takaisin. Keskityinkin kuvaamaan sudenkorentoja. Vaikka veden rajassa oli tyyntä, ylhäällä tuuli kovasti ja sudenkorennolla oli vaikeuksia pysyä paikoillaan.





Sitten matka jatkui lampea kiertäen, tuuli oli tosiaan voimakasta ja puuskittaista. Uljas "purtemme" osoittautui oikein merikelpoiseksi :)  Ulpukan ja lumpeen lehdet näyttivät hauskoilta kun tuuli nosti niitä vedenpinnasta.


Ilokseni lammen lumpeet ovat selvästi lisääntyneet. Välillä näytti jo aika surulliselta.

 




Kyllä tuolta vedenrajasta avautuu kuin avautuukin ihan erilainen maailma :)

12 kommenttia:

  1. No kyllä totisesti avautuukin. Upeaa, nyt saamme ihailla ihan uudenlaista Vikkiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Odotan vain tyynempiä säitä ja jospa niitä lintujakin tulisi vastaan. Lokki päästi ihmeellisen lähelle!
      Kiitos Tiitsa!

      Poista
  2. Eipä ole kokemusta tästä melontatouhusta! Lumpeet ovat tosi kauniita, tosin niin ulpukatkin! Mä jo tarinaasi lukiessa valmistauduin majavan kohtaamiseen! No, ei sitä tällä kertaa. Sudenkorennot ovat mielenkiintoisia hyönteisiä siipiensä ja kokonsa puolesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen lämpimästi jos vain on mahdollisuus tähän harrastukseen!
      Tykkään myös molemmista kukista, ne ovat niin erilaisia. Luulen että en majavaa kohtaa noissa maisemissa, ovat tainneet muuttaa.Sudenkorennot ovat vaan vähän liian nopeita :)
      Kiitos Tillariina!

      Poista
  3. Ihana tarina retkestä ja upeita kuvia! Minäkin haluan melomaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ollut tosiaan koskaan melonut ja nyt tuntuu melkein siltä että olisin syntynyt mela kädessä :D
      Suosittelen!

      Poista
  4. Ihana retki-ihanat kuvat.Kesä tuli lähelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Odotan uusia seikkailuja innolla. Toivottavasti olisi lämmin syksykin, ajattelin miten upeasti ruska heijastuu veteen.
      Kiitos Raija/A

      Poista
  5. Ihanat kuvat melontaretkestänne.
    Kauniita nuo lumpeet...tosiaan erilainen on maailma kanootista katsottuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lumpeet olivat vielä suurimmalta osaltaan nuppuisia. Näissä lummekuvissa sitä riittää kesälle haastetta.
      Kiitos Sirpa!

      Poista
  6. Uijui, miten kaunista! =)
    Kiitos, Vikki, tästä virtuaalimelontaretkestä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi, kiva kun olit mukana:)

      Poista