Sohvin lipasto

 Tytär löysi kirpparilta kotiinsa pienen lipaston, joka oli kovasti Sohvi-kissan mieleen.
Ensin vähän haistelua ja kohta Sohvi oli jo aukaisemassa laatikoita. Ne olivat sen verran löysiä että  avautuivat helposti.
Tämä kissa on erityisesti suuntautunut avaamaan laatikoita ja ovia :)

Säälin aina miten hirveän hento Sohvi on, se on sylissäkin kuin untuva, niin kevyt. Kyllä Sohvi syö ihan normaalisti, papanoita on aina tarjolla ja märkäruokaa säännöllisin välein, herkkujakin.
Ei kai tässä mitään säälimistä ole, kun toinen on erittäin liikunnallinen ja virkeä sisäkissa.

Kiitän tässä samalla kaikkia teitä blogikavereitani kuluneesta vuodesta, on ollut mukava vierailla blogeissanne ja kiva kun olette vierailleet täällä, joko kommenttien kanssa tai ilman!
Katsotaan mitä uusi vuosi tuo tullessaan, toivotan oikein mukavaa vuodenvaihdetta ja Onnellista Vuotta 2015!

Sukeltava varpuslintu

 Koskikara ei asu ihan naapurissa, vähän alle sadan kilometrin päässä kuitenkin.
 Tänään näytti tulevan kaunis päivä, joten ulos vaan. Tämän linnun tapaaminen  on oikein hyvä syy ulkoiluun.
Pakkasta parinkymmenentä astetta, aurinko paistaa siniseltä taivaalta, ei juurikaan tuulta. Sopivasti vaatetta päälle ja nauttimaan talvipäivästä, tätähän sitä on odoteltu.
Joku kyllä saattaa sanoa ettei toivonut näin paljon pakkasta :)

Lumi ja pakkanen olivat taas tehneet loistavaa yhteistyötä, kyllä koskikaran kelpaa näissä maisemissa.

Avoin vesi näytti paksulta silkiltä, ikäänkuin kuin se poimuttuisi.  Jäätyminen ei ole varmasti kaukana.

Pörröhäntä

Jokos jouluruoat on syöty? Aina niitä tulee tehtyä liikaa, joka siunaaman joulu!

Aamupäivällä aurinko pilkahti ihan pikkaisen, siitä ilahtunena lähdinkin toiveikkaana tapaamaan harmaapäätikkaa. Paikalla ollut kuvaajatuttu kertoi että siinä se oli pyörinyt maisemissa, en nähnyt kuitenkaan.
Kaksi oravaa keikkui kuusessa olevassa ruoka-automaatissa, onneksi ne antoivat vähän kuvaamisen aihetta.

Vietimme joulua meren läheisyydessä. Ei ollut alkuunkaan bikinikeli, pakkasta -11° ja melkoinen viima. Muuten kyllä eritäin kaunista.
Kuva on otettu Turussa, Ruissalon rannassa.
Eipä siellä Ruissalossakaan näkynyt harmaapäätikkaa, vaikka kuvittelin että niitä tulee vastaan joka mutkassa :)

Teille kaikille täällä vieraileville toivotan

 Puhutaan Joulun ihmeestä, olisiko tämä porukka sitten sellainen ihme :)
Kuvasin eilen nämä kylmän pörhistämät kottaraiset. Olivat sen verran korkealla että kuvittelin ensin naakoiksi, Kotona sitten tässä koneen äärellä zoomaillessa selvisi mistä on kysymys. Voi reppanat, eikö olisi jo aika nostaa kytkintä!

Nyt ne tulivat

Tilhet nimittäin.
Kuvasin nämä  naapurikunnassa, mutta  eivät ole onneksi pitkän matkan päässä. On näitä odotettu niin hartaasti!

 Eikö olekkin kuin jotain salaperäistä koodikieltä :) Lintuja oli melko kookas parvi ja arvatkaa vaan sitä helskytystä kun laskeutuivat koivun oksille.
Kello oli 14.30 ja kohdalle sattui pieni räntäinen kuuro, kuvausvaloa oli jälleen vähän. Mutta asia tästä kuitenkin selviää :)
Toivottavasti saan kuvattua ensi viikon loppupuolella. On täällä niin paljon pihlajanmarjoja ettei näitä  päivässä, parissa syödä.

Sanoin kyllä etten laita yhtään töyhtötiaiskuvaa enää tämän vuoden puolella :)
Kuvaamattahan en tietysti voi olla, tänäänkin 2h. Kaveri näytti niin hilpeän hypyn, joten tämän kanssa toivotamme:" Oikein mukavaa alkavaa viikkoa, olkaa kiltisti!"

Lunta, vihdoin!

Yöllä ohi kulkenut lumisadepilvi jätti jälkeensä noin 5cm lumikerroksen. Lumimäärä taisi lisääntyä noin puolella tässä päivän mittaan, talviselta näyttää!
Tänään en ehtinyt kuvaamaan kuin puoleksi tunniksi, nopeasti alkanut hämärtyminen taas keskeytti.

 Meillä on tuolla pihalla on neljän mökin mökkikylä linnuille.
Tämän ostin Laptuote-säätiön Tsoppi-myymälästä. Säätiö mm. kouluttaa, kuntouttaa ja antaa työhönvalmennusta nuorille, pitkäaikaistyöttömille, maahanmuuttajille ja epäedullisessa työmarkkina-asemassa oleville. Kaikki mattopyykki ja sellainen pyykki mitä ei kotona pestä, pesetetään heillä, erittäin hyvää palvelua. Myymälästä voi tehdä mukavia löytöjä, kuten nyt tämäkin mökki.

Sinitiainen on valinnut täysin tyylinsä- ja värisävyihinsä sopivan ruokapaikan. Tänään näyttää olevan lunta tarjolla.

 Kuusitiainen puolestaan viihtyy tällaisessa Lappi- ja erähenkisemmässä ruokailupaikassa, sehän sopii taas täysin hänen tyyliinsä.
Näitä mökkejä on kaksi rinnakkain, vaikkapa ystäväperheitten yhteiseen ruokailuun. Nämä löytyivät  jonkin halpamyymäläketjun valikoimista. Kovin ovat pieniä, ruokaa täytyy lisätä usein. Lintu ei pääse tuonne sisälle vaikka tässä siltä näyttää, sisälläpuolella  on kovalevyä ruokintakoloineen kaikilla sivuilla.
Pari postausta taakseppäin on se neljäs mökki, punainen karjalaishenkinen.

 Tikka saapui tänäänkin ja yhtä äänettömästi kuin eilen. Nyt päätti ruokailla rasvamakkaratelineellä sinitiaisen seurassa. Kiipesi runkoa ylöspäin ja siitä kevyt hyppy telineelle.

Menin ja leikkasin oksasaksilla tuo kuvausta häiritsevän oksan pois. Sen verran kokeilin että nyt näkyy hyvin kuvauskojuun. Saa nähdä mikä on talven ennätys rasvamakkaralla, tänään oli kuusi tali- ja sinitiaista yhtä aikaa. Ei tämä napsaisu häiritse juuri ollenkaan puun muotoa ja mallia. Kunhan en nyt enempää villiinny napsimaan, sateenvarjomallista pystytukkaan :)

Tikka maassa

Tikka taitaa harvemmin viihtyä maan tasalla ruokailemassa. Tänään se kuitenkin tuli syömään takapihalle maahan tippuneita jyviä ja siemeniä.
Ja miten hiljaa, yht'äkkiä vaan huomasin sen riippahernepensaan rungolla. Tässä pikkupuussa on rasvamakkara linnuille.
 Ihmettelin viikko sitten minne edellinen katosi, kukaan ei voinut sitä ehtiä syödä niin lyhyessä ajassa. Oksassa oli vain  sininen muovinen yläosa, joka jätetään leikatessa ja maahan tiputettuna alaosaan jätettävä vastaavanlainen, mitään muuta ei missään! Tämä uusi on nyt telineessä.
Syytin oravaa, mutta jos tikka on ollutkin asialla.

Se ei kuitenkaan mennyt rasvamakkaralle vaan laskeutui maahan ruokinta-automaatin alle.
 Luulen että orava on osittain syyllinen tähän siementen tiputteluun, mutta  keltasirkut ja viherpeipot ovat varmasti tyytyväisiä kun löytävät ruokansa maasta. Olivat tänäänkin tikan seurana, mutta vähän myöhemmin.

 Tikka kiipesi pari kertaa ihan pienen matkan ruokinta-automaatin runkoon. Kuin ihmetelläkseen, mikä ihmeen vietti tässä oikein pistää kiipeilemään kesken ruokailun :)

 Kohta tikka sai seurakseen talitiaisia, keltasirkkuja ja viherpeippoja. Siinä ne ruokailivat yhdessä kaikessa sovussa. En viitsinyt häiritä enää kuvaamalla, seurailin vaan tilannetta.

Kun otin tämän kuvan koko sakki kaikkosi. En vaan ehtinyt tilanteeseen. Luulen että talitintti meni juomaan tähän altaan reunalle ja tipahti tuosta liukkaalta reunalta. Siinä se ressukka räpisteli ihan märkänä. Vaikea kuvitella että menisi "näillä helteillä" kylpemään.