Koskikara ei asu ihan naapurissa, vähän alle sadan kilometrin päässä kuitenkin.
Tänään näytti tulevan kaunis päivä, joten ulos vaan. Tämän linnun tapaaminen on oikein hyvä syy ulkoiluun.
Pakkasta parinkymmenentä astetta, aurinko paistaa siniseltä taivaalta, ei juurikaan tuulta. Sopivasti vaatetta päälle ja nauttimaan talvipäivästä, tätähän sitä on odoteltu.
Joku kyllä saattaa sanoa ettei toivonut näin paljon pakkasta :)
Lumi ja pakkanen olivat taas tehneet loistavaa yhteistyötä, kyllä koskikaran kelpaa näissä maisemissa.
Avoin vesi näytti paksulta silkiltä, ikäänkuin kuin se poimuttuisi. Jäätyminen ei ole varmasti kaukana.
Tekisi mieli käydä katsomassa koskikaraa, mutta en uskalla lähteä yksin reissuun kovalla pakkasella. Mun auto ei oo ihan varmimpia käynnistymään ilman roikan perässä oloa. Ihan pikkuisen olisi voinut olla lämpimämpi keli! :) Jännä tuo vimppa kuva, jäätyvää vettä.
VastaaPoistaOlisi kyllä ikävä jäädä tien päälle tällä pakkasella!
PoistaVesi oli jotenkin ihan jäykkää, olisikin mielenkiintoista nähdä miten se prosessi etenee!
Kiitos Tillariina K.!
Yhdyn täysin tuohon, mitä upein ilma ja oikeastaan pakkasta olisi saanut olla hiukan enemmänkin. Kymi höyrysi nytkin hienosti. Upeat kuulaat kuvat koskikaran maisemista kävit hakemassa. Ei tuollaisia kuvia saa nuoskakeleillä.
VastaaPoistaPakkasta en pelkää miekään! Nautin jopa enemmän kuin niistä kolmenkymmenen tienoilla olevista lämpöasteista!
PoistaEn vain saanut linnusta parempia kuvia, oli sen varran kaukana, mutta hengitettiinhän samaa ilmaa :)
Löysin Motonetistä vallan hyvän saappaat, ei niillä juuri söpöstellä mutta varpaat tarkenevat loistavasti.
Kiitos Tiitsa!
Kauniit maisemat koskikaralla. Viimeinen kuva on upea, hieman mystinen...
VastaaPoistaSiihen koskelle ei paistanut aurinko, mäki ja puusto suojasivat. Se on valtavan kaunis paikka, täytyy keväällä kuvata uudelleen kun aurinko nousee korkeammalle.
PoistaVesi oli jollain tapaa jopa vähän pelottavaa.
Kiitos Sirpa!
Koskikaran näkeminen ilahduttaa, ja missä maisemissa lintu asustelee. Ihastuttavat kuvat!
VastaaPoistaKoskikaraa näkee niin harvoin että sen tapaamista pitää niin hienona kokemuksena.
PoistaKiitos Minttuli!
Kyllä koskikaran vuoksi kannattaa tehdä matkaa ja vaikka vähän palellakin. Pakkaskelihän se on paras kuvaussää talvella.
VastaaPoistaKyllä kannattaa, matkan pituus ei ole este, harmi vaan kun joskus on tullut ihan hukkareissuja.
PoistaOnhan tuo koski ja joki sinänsä hieno kuvauskohde. Nyt vaan valo ei riittänyt.
Kiitos seita!
Hienot kuvat! Talvi on niin kaunista aikaa... pakkanen vain joskus hidastaa menoa. Tuo viiminen kuva on hienon arvoituksellinen...
VastaaPoistaTämä päivä oli erittäin hieno talvipäivä! Muuten pärjään hyvin varusteillani pakkasessa, kun keksisi vielä sopivat käsineet.
PoistaOnneksi mennään kevättä kohti ja valo lisääntyy!
Kiitos Ame Amebadonna!
On tosi hieno tuo koskikarakuva. Aikalailla teillä pakkasta onkin ollut, mutta varusteilla on niin suuri merkitys, kuinka ulkona viihtyy. Vaikka kyllä ensimmäisiin pakkasiin on totuttelemista :)
VastaaPoistaTykkään kovasti talvesta ja pakkasista. Viimahan se on kaikkein ikävintä, näin kuvaamista ajatellen kun usein se on paikallaan seisomista.
PoistaAluksi sitä tosiaan ihmettelee, onko talvella näin kylmää!
Kiitos Pirkkoinkeri!
Nostan hattua, että siinä pakkasessa kuvasit. Minä katselin auton ikkunasta, että saisi hyviä kuvia, mutta ei sormet tarkene. Hieno tuo jäätyvä vesi - kuva.
VastaaPoistaNautin jollain hassulla tavalla näistä talven haasteista :)
PoistaVesi oli jäätymäisillään, jännä miten se menee "jäykäksi".
Kiitos Rantakasvi!
Komeat kuvat! Minulla jää pakkasilla aina kuvaminen vähäiseksi, sormet eivät kestä kylmyyttä.
VastaaPoistaSormethan sitä on vaikeimmin suojattavissa, putken metalli menee niin pahuksen kylmäksi.
PoistaKiitos Sussi!
Koskikaroissa on jotain... Niihin tunnen sielun yhteyttä... hassua kirjoittaa näin. Mutta, voin seistä paikallani ja katsella koskikaroja vaikka kuinka pitkään. Ja, nehän tekevät samalla lailla: seisovat paikoillaan vaikka kuinka pitkään... Niitä on pidetty pyhinä lintuina, enkä yhtään ihmettele...
VastaaPoistaTämäkin yksilö oli vaikka kuinka kauan paikoillaan, taisi torkkua välillä.
PoistaOli vain niin kaukana ja kohta lensi pois kosken suuntaan.
Ymmärrän hyvin tuon sielun yhteytesi lintuun!
Kiitos Töyhtötintti!
Eikä tuo nyt niin kova pakkanen etes oo. Näin lappilaisen silmin sanottuna. ;) Pukeutumiskysymys pitkälle ja siihen tottuu, näin oon ite aatellu. Alussa se tuntuu niin kylmältä. Kaunis on ollut hetkesi! :)
VastaaPoistaEi ole, ihan totta, harvoin näillä nurkilla kolmeakymppiä hipoo.
PoistaEn ole osannut oikein päättää mikä olisi sopiva pyöräilykeli kun aion pyöräillä ensimmäistä talvea ikinä. Matkaa on nippa, nappa alle 7km, ehkä sekin tässä selviää :)
Kiitos Pelaquu!
Vietin joulun Keski-Suomessa vanhempieni luona ja siellä on koski, jossa asustaa koskikara. Ajattelin, että kävisin kurkkaamassa jouluna, että onko hän "kotona". Ja miten kävikään... minä UNOHDIN!!! Voitko kuvitella??? Tapaninpäivä oli vielä aurionkoinen, eli vaikka kara ei olisikaan ollut paikalla, olisi voinut koskea kuvata. Arvaa harmittaako? =D
VastaaPoistaJos on paljon touhua ja kaikkea mukavaa ympärillä, niin jokin asia voi vaan tippua mielestä.
PoistaSaattoi se kara siellä odotella, muistat sitten seuraavalla kerralla :)
Kiitos Katinka!
Jokos minä sinulle muistin kertoa tämän?
VastaaPoistahttp://karvapuusti.blogspot.fi/2014/12/blogin-nimimuutos_12.html
Nyt ainakin :)
Oikein ihanaa uutta vuotta sinulle!!! ♥
Kiitos Marika, samoin Sinulle!
Poista