Lintujärvellä

Kävin viime viikolla Siikajärvellä joka sijaitsee samassa kunnassa kuin  patsaspuistokin, Parikkalassa.
Merialueet mukaan lukien se on kolmanneksi paras lintujärvi. Maan lintujärvistä se on paras.
Päivän aikan lintuja voi bongata parhaimmillaan toista sataa. Tämä vuosi on juhlavuosi Siikajärvellä.
Meiltä tulee sinne matkaa toista sataa kilometriä ei nyt mikään kohtuuton matka mutta ei nyt sovi ihan iltalenkiksi. Kävisin tuolla mieluusti useamminkin!

 Lokinpoikaset rohkaistuivat ylittämään pientä uintiosuutta kahden kaislikon välissä. Ne olivat selvästi varuillaan ja tarkkoina.

 Eikä siinä mennyt kauaakaan kun tiira tuli häätämään niitä kauemmaksi omalta pesäluodoltaan. Se teki monia napakoita hyökkäyksiä poikasia kohti.

 Ne kyyristyivät hädissään ihan veden rajaan, nokat taivasta kohti. Kuvasin piilokojun matalasta luukusta, oli vähän hankalaa käännellä kameraa sopivaan suuntaan näinkin vauhdikkaassa menossa.

 Lopulta tiira luovutti. Siellä oli välillä niin valtava meteli kun monet kymmenet linnut innostuivat kirkumaan yhtä aikaa.

Tämä saattoi olla poikasten emo koska se hiiltyi häirinnästä ihan kokonaan ja meni siihen väliin puolustamaan.

 Poikaset palasivat siihen kohtaan josta lähtivät mutta tekivät kohta uuden reissun ja samanlaisella menestyksellä.

 Tätä luotoa tiirat puolustivat. Pesivät muuten yllättävän lähellä toisiaan. Ihmettelin tuolla paikalla miten tiiroilla on hieno kallioinen pesimäluoto.  Tässä koneella huomasin että sehän on osittain rakennettu. Nuo kalliot ovatkin ilmeisesti viiraa tai jotain sen tapaista.

 Hautova puoliso saa kala-aterian.

 Tuoja näyttää siltä kuin kysyisi, maistuiko?

 Töyhtöhyypätkin kävivät tuossa luodolla pikaisesti pyrähtämässä, mistähän syystä?

 Saivat muuten samanlaisen häädön kuin lokinpoikaset vedestä.

 Välillä meteli taukosi hetkeksi ja linnut laskeutuiva kuka veteen, kuka maalle.

 No terve, mitäs kuvaaja ihmettelee? Tässä ei nyt oikein ehdi seurustelemaan on nimittäin lounasaika!