Nyt otan tietoisen riskin kun laitan tämän postauksen, saatan menettää vähintään viisi lukijaani seuraavien "ällöttävien" otusten takia. Tai voihan olla näinkin että joku ohikulkija näkee pieneen harrastelijatutkijan sieluuni ja liittyykin uudeksi lukijaksi :D
Aluksi vähän lämmittelyä
Eräänä niistä loppusyksyn sateisista päivistä kun ei ollut mitään kuvattavaa, selailin uutta Luontolehteä. Siellä oli artikkeli sienisääskistä ja niitten toukista. Sateen tauottua innostuinkin etsimään näitä sääskiä.
Tästä artikkelista selvisi sekin keitä olivat viime keväänä mökin lattialta löytyneet lukuisat, kuolleet pitkäkoivet. Sienisääskiä oli ollut edellisenä syksynä paljon.
Ei tarvinnut kauas kulkea kun löysin sellaisen vähän väsähtäneen näköisen, lupaavalta näyttävän sienen.
Aikuisia sääskiä ei näkynyt missään, ei ainuttakaan. Mutta huomasin näitä toukkia, joita putkahteli esiin tuolta sienen pinnan alta. Luin että sienisääskiä tunnetaan Suomessa yli 700 lajia joten en tiedä mitä lajia nämä beibit edustivat :) Tuossa alhaalla vasemmalla oleva musta pilkku on toukan "nenä" sieltä se singahti kiemurrellen tai melkeinpä jopa heittäytyi esiin.
Seurasin juuri tämän toukan esilletuloa tuolta pinnan alta. Sen kieppumis- ja ponnisteluvaihe oli niin raivokas että sain vain epätarkkoja kuvia. En tiedä kuinka paljon siellä sienen sisällä näitä tulevia sienisääskiä mahtoikaan asustaa ja kasvaa.
Muistakaa kun ensikerran potkaisette kiukuissanne pilalle mennyttä sientä niin monta pientä sienisääsken toukaa voi saada päänsäryn :)
Eihän tämä nyt kaunista katsottavaa ole mutta maailma on täynnä mielenkiintoisia mutta ei aina niin kauniitakaan asioita.
Laitetaan vielä neitoperhonen sinetiksi niin jää hyvä maku suuhun :)
Meillä on lunta sentin, pari, jospa sitä pääsisi viikonloppuna kuvaamaan tulevaa talvea jos sinne tuuleen ja tuiskuun nyt sekaan mahtuu!
No tuota perhosta en suuhuni laita, on liian kaunis siihen, mutta toukat olen laittanut lämpimään, etteivät jäädy :-DDD
VastaaPoistaEivät ole pahan makuisia, mutta kiemurtelevat terhakasti.
Voi hyvänen aika en muistanut sanoa ettei niitä suuhun kannata laittaa vaikka mieluummin pyyhkeeseen käärittynä patterin päälle :D
PoistaKiitos AINA!
Noissa parhaat päivänsä nähneissä sienissä on tutkittavaa ensi syksynä :) Tulikin mieleeni, kuinka havahduin ihmeelliseen meteliin jotain kuvatessani. Sienen päällä hääräsi kasa (nimenomaan kasa) ruskeita hyönteisiä. Kuuloni ei ole enää kuin nuoren tytön, joten ääni oli melkoinen. Laitankin kuvat saman tein blogiini, vaikka ne huonoja ovatkin.
VastaaPoistaPitänee asettaa tämä itse sääski haasteeksi!
PoistaKävin kurkkaamassa, eiväthän ne huonoja kuvia ole ollenkaan, mitähän lienevät!
Kiitos Pirkkoinkeri!
Kiitos perhosesta <3 Inskoja on toukkaset...
VastaaPoistaSokeri pohjalla :)
PoistaKiitos Mags!
minä olen kammoksuja, siis ohitin toukat tuhatta ja sataa ja menin perhosen hoiviin!
VastaaPoistaOnneksi varoitin niin ehdit perhosen siipien suojaan :)
PoistaKiitos Kiiris!
Mainiot kuvat. Nuo toukat oli kyllä vähän hui!, mutta mielenkiintoisia kuitenkin. Ajattele, miten valokuvausharrastuksen myötä näkee kaikkea uutta. Sitten tulee himo selvittää, mikä se uusi mahtaakaan olla! Näin sitten lukijatkin oppivat uutta jne.
VastaaPoistaLisää vaan toukkakuvia! Kyllä tuo perhonen on kuitenkin kaunein!
Ihan samalla tavalla koen, paljon olen oppinut uusia asioita luonnosta tämän kuvausharrastuksen myötä ja juuri tämä mielenkiinto oppia asiasta lisää herää. Maailma on avartunut!
PoistaKiitos marjukka!
No, onpa tosiaan nätti pieni sieni. Koska madot ovat vähän äklöjä, niin rispektit siitä, että uskaltauduit kuvaamaan niitä noin läheltä, mielenkiintoista! :)
VastaaPoistaOlen kyllä hiukan toukkakammoinen mutta tässä sen taas näki kun jokin asia alkaa kiinnostaa sitä unohtaa asian epämielyttävän puolen!
PoistaKiitos Pasi!
Tuo tunne kun mielenkiinto vie kammotuksen yli on hyvinkin tuttua :)
VastaaPoistaKaikkea mielenkiintoista sitä tuleekin kuvattua kun oikein haluaa. Toukat sinäänsä eivät ole laisinkaan houkuttavia, mutta niiden seuraaminen kyllä.
Varoitukset ensialkuun olivat varmasti hyvät, mutta minulla heräsi kyllä uteliaisuus, että mitä kuvasit.
Hyvä kuvasarja ja annetaan niiden sienien ihmeessä vain mädäntyä rauhassa siellä metsässä!
Pahin kammoni eli käärmeen kohtaaminen siirtyi nyt ensi kesään. Voisin kuvitella ettei se linssin läpi tunnu niin pahalle.
PoistaTässä kohtaamisessa selvisi tämäkin sienen syöjän arvoitus!
Kiitos Matonkude!