tiistai 9. syyskuuta 2014

Variksen kylpyhetket

Sain vihdoin lempiobjektiivini kotiin, nyt on niin hyvä mieli : ) Lähes kuusi viikkoa vierähti odotellessa ja monta hyvää kuvaustilannetta meni sivu suun.
Mitäs näitä murehtimaan, nyt pääsen vihdoinkin kuvaamaan kaikkea mitä haluan.
Kävin illalla tässä kodin lähellä olevalla kosteikolla, siellä oli sorsia, pari haapanaa sekä tämä kylpevä varis. Variksia oli toki useampiakin, mutta vain tämä kaveri suoritti iltapesun.


 Tässä tuokiossa oli riemua!
Eikö näytäkkin siltä että tuossa ylimmässä kuvassa varis pärskyttäisi vettä suustaan.








 -Etkö ole sorsa-ystäväiseni  ennen nähnyt kylpevää varista?




 Lintu kuivatteli välillä itseään, mutta päättikin kylpeä uudelleen ja vielä entistä riemukkaammin.











torstai 4. syyskuuta 2014

Tästä se alkaa...

Aloittelen tässä pikkuhiljaa syksyn edetessä kohti talvea rakentamaan linnuille talviruokintapaikkaa. Intoa on vaikka muille jakaa.
Eilen kerroinkin mikä yllätys odotti kun kävin katsomassa valittua paikkaa noin kuukauden, puolentoista  tauon jälkeen.
 Täällä oli jo viime talvena muutamia ruoka-automaatteja, linnut olivat vaan kovin arkoja kun eivät olleet siellä tottuneet ihmisiin.


 Tältä se paikka näyttää, sanoisin aika lohduttomalta. Tämä oli tavallaan sellainen "saari" muun metsän keskellä. Pieni kumpu, kauniita kiviä ja saniaisia, metsämansikkapaikka, pieniä tammia, pieniä vaahteroita. Paikka johon olisi voinut vaikkapa rakentaa talon. Kaikki muuttui todennäköisesti muutaman sekunnin sisällä.


 Tässä ei taida nyt yksi nainen puukkosahan ja voimapihtien kanssa pärjätä.
Tarvitaan järeämpää voimaa, eikös tuollaisen toisiin puihin tukeutuvan puun kaataminen ole vaarallista ammattilaisellekkin.


 Pitäisikö viheltää moto paikalle. Seurasin muuten kerran sellaisen vempaimen työskentelyä huuli pyöreänä, ihmeellistä. Siinä jää metsuri toiseksi, mutta toivottavasti ammattikunta säilyy.



Tästä sitä pitäisi aloittaa, tavoitteena kulmakunnan kuuluisin siivekkäitten ja tassukkaitten courmet paikka Bar Siivet ja tassut.  Siis kuuluisa kävijöitten keskuudessa, puskaviestinähän ne parhaat uutiset liikkuvat.


 Olen nähnyt paikalla hirven makuujälkiä, kettu on siellä liikuskellut ja läheisessä puutarhassa ilves on nauttinut jänispaistista.
Saahan sitä unelmoida näistä ja pitääkin. Tässä projektissa kuvaamisella on iso osansa. Myöhemmin kerron millainen kuvausteltta sinne tulee.


Keräsin tänään pihlajanmarjanoksia kuivattavaksi. Ja viikonloppuna olisi tarkoitus kerätä pakastettavaksi.
Siis linnuille tämä kaikki :D
Olen tässä kaikessa aivan amatööri, mutta etsin tietoa ja tarvittaessa asiantuntija-apua.
On paljon huomioon otettavaa. Miten turvaan ruokailevat pikkulinnut petolinnuilta. Miten estän oravaa syömästä kaikkia pähkinoitä. Miten vältän salmonellan. Millä houkuttelen kettua millä pupuja. Riittääkö rahaa oman perheen ruokaan jos linnut syövät perikatoon :D

Mutta ensin on siivottava tuo paikka!

keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Harakka plyymeissään

Katselin kaikista lintukirjoista joita omistan harakan kuvia, kun yritin selvittää onko niskan päällä tuollaisia lyhyitä sulkia/höyheniä. Jotka lintu voisi halutessaan pörhistää.
Mielestäni ei, mutta tällä harakalla on.


 Onko jokin luonnonoikku, mitä mieltä olette? Harakka viihtyi yksikseen, tai en tiedä viihtyikö, yksin kuitenkin oli. Pystyi kyllä lentämään, mutta istuskeli aika paljon aidalla.


Kävin tänään paikalla johon olin suunnitellut linnuille talviruokintapaikkaa ihan luvan kanssa. Viime talvena siellä jo vähän aloittelin.Tein nyt alkukesästä  valmistelutöitä kun karsin risuja ja siivoilin ympäristöä.
Nyt en ollut käynyt paikalla ainakaan kuukauteen. Se on sellainen kaunis mäennyppylä jossa kasvaa vanhoja puita, koivuja ja paksuja, vankkaoksaisia mäntyjä.
Siellä oli vieraillut menneen kuukauden sisällä mahdollisesti trombi. Toistakymmentä puuta oli kaatunut juuret pystyssä maahan ja osa nojaili toisiinsa surkean näköisinä. Maisema oli täysin muuttunut, ne vanhat kauniit puut kaatuneet! Hyvä ettei itku päässyt!
Pitää nyt miettiä mitä siitä vielä saa. Ja kyllähän siitä saa, muttei niin kaunista, ajatellen kuvausympäristöä.

tiistai 2. syyskuuta 2014

Pallokas puku ja pari muutakin tyyliä


Olipa mukavaa kun aurinko näyttäytyi pitkästä aikaa. Tuli ihan pakonomainen tarve lähteä työpäivän jälkeen  kuvaamaan. Lähtiessä lämpömittari näytti 17° Kaikenlaista pieniä kavereita ( ? ) oli liikkeellä.
Perhosistakin sitruunaperhonen, kaaliperhonen ja nokkosperhonen vielä lentelivät, vaikka kello oli jo 16.30  kun pääsin lähtemään. Luteita oli paljon.












Illat menevät niin kiitämällä ettei juurikaan jää aikaa olla tässä koneen äärellä, mutta kohta jää, kun illat pimenevät.

lauantai 30. elokuuta 2014

Hölmölä?

Onko tästä maailmasta tulossa ihan hölmölä?


Tämä asia liittyy tavallaan tuohon edelliseen postaukseen.
Mies vei eilen tämän korjaamattomana palautetun objektiivin postiin, huoltoon  takaisin palautettavaksi. Huomasin aamulla että asiakaspalautelomakkeessa jonka postivirkailija oli täyttänyt, lukikin Turun osoite. Vaikka olin suurehkon laatikon päälle A5:lle kirjoittanut pienen kissan kokoisilla kirjaimilla: Asiakaspalautus ja osoitteeksi Helsinki.


Tuli vähän outo olo muistanko varmasti oikein että kirjoitin näin.  Koska olen nuoruudessani asunut Turussa jonkin aikaa, niin varmasti olisin samalla jotakin muistellut. Ja huoltolomakkeesta otin osoitteen.


No, paketti oli kuitenkin lähtenyt eilen, mutta mihin sitten?

Laitoin huulipunaa, jota ilman en ulos lähdekkään : ) Ja pyyhkäisin pyörällä lähikaupan postiin, ilman kypärää, jota harvoin teen kun sen tavan omaksuin. Siis olin tuohduksissani :)
 Mietin taktiikkaa, kun suututti niin hirveästi. Selitykseksi, olin jo kuukauden odottanut kameraa ja objektiivia huollosta ja objektiivi tuli tosiaan korjaamattomana takaisin.


Ja näin hirveästi kiroilin siinä ajaessani.
Olen muuten aika huono kiroilija, en saa siihen oikein sitä tarvittavaa tunnetta, joten olen luopunut koko asiasta!


Joskus lapsuudessa kielen näyttäminen oli varsin tehokas keino, mutta sekin taitaa olla kadonnutta tai ainakin katoavaa kansanperinnettä, joten unohdetaan sekin.


Entäs rynnäkkö, näillä suhteellisen kapeilla hartioilla sekään ei olisi mitenkään näyttävää.

Sitten olinkin tavanomaisen asiallisena postin palvelutiskillä.
Kysyin että onko tässä käynyt vahinko kun osoite on eri minkä kirjoitin paketin päälle. Virkailija muisti tapauksen ja kertoi ihmetelleensä miksei tätä osoitetta löytynyt heidän osoiterekisteristään. Hän katsoi vielä uudelleen ( miulla oli Helsingin huoltoraportti mukana jossa on osoite ) Sitä ei vaan näkynyt siellä osoitteistossa!
Hän sanoi etteivät he voi laittaa  asiakaspalautteeseen sellaista osoitetta joka ei löydy heiltä, siksi he laittoivat paketin menemään Turkuun.  Mutta jättivät näkyviin tämän osoitteen jonka asiakas oli kirjoittanut.

NO! Kysyin mitä voidaan tehdä! Hän sanoi että seuraa nyt tilannetta ja uskoi että Turku varmasti lähettää paketin Helsinkiin kun huomaa postin "virheen"! Päivällä, parilla  saattaa myöhästyä.
Huomasi kai vähän epätoivoisen ilmeeni, kun sanoi että hän ottaa lomakkeesta lähetystunnuksen ja katsoo mitä voi tehdä maanantaina.
Eikö ole ihan uskomatonta, osoite on ihan varmasti oikea kun se näkyy firman virallisella kaavakkeella, mutta ei löydy postin osoitetiedostosta.
Saankohan tämän opiskan vielä tämän vuoden puolella jos Turkukaan ei voi sitä lähettää Helsinkiin jollei löydy osoitetta :D Onneksi pakkasin hyvin, taisin aavistaa että kaveri pääsee kiertueelle!

Tämän takia mietin että onko tästä maailmasta tulossa hölmölä onko järki katoamassa!  Eihän tästä tuota virkailijaakaan voi syyttää he noudattavat niitä ohjeita joita posti antaa.

perjantai 29. elokuuta 2014

Teemana musiikki

Lappeenrannan tämänkesäisen Hiekkalinnan teemana on musiikki. Paikkaan ehtii vielä tutustumaan parin päivän sisällä, avoinna  31.8 asti. Tämän kesäinen Hiekkalinna oli 11. Joka kesä rakennetaan erilaisella teemalla.
Veistäminen oli jälleen Jukka Lakelan Kreature Oy:n vastuulla.
Ammattiveistäjiä useammasta maasta, apunaan tekniikkatyöntekijöitä, vapaaehtoisia sekä opiskelijoita.


 Hiekkaa alueella oleviin teoksiin on käytetty 3.5 miljoonaa kiloa. Hiekka kootaan aina kesän päätteeksi näyttävään kekoon odottamaan uutta teemaa.

Uuden kesän  tultua ja uuden teeman synnyttyä  hiekka pakataan tiivistäen vanerisiin muotteihin.
Seuraavaksi  teosta ryhdytään muotoilemaan ylhäältä alaspäin edeten, muotteja poistetaan koko ajan työn edetessä.


 Lopuksi valmis teos suihkutetaan yleisliima/vesiseoksella, jolloin pinta muuttuu kovaksi ja kestäväksi. Yllävän hyvässä kunnossa teokset olivat vielä noin viikko sitten kun kuvasin.


 Jälleen erittäin hienoja ja taidokkaita yksityiskohtia, katsokaa nyt esimerkiksi tämän taiteilijan aurinkolaseja! Noita nuotteja, pianonkoskettimia, taitavaa työtä!
Musiikkialan taiteilijoita, kevyestä klassiseen, tunnistettavissa!


 Kuvattavaahan tuolla olisi ollut paljonkin, mutta kun se paras objektiivi edelleen puuttui.

Kamera ja juuri tämä kaivattu objektiivi tulivat eilen postissa, olivat tasan kuukauden korjausreisussa. Muuten meni hyvin, mutta objektiivia ei oltu korjattu ollenkaan, tuli samassa kunnossa takaisin. Samana päivänä tuli sähköpostiviesti, olivat huomanneet asian ja  pyysivät lähettämään objektiivin uudelleen korjattavaksi. Toki postimaksuista ei asiakkaan tarvitse huolehtia. Pikkaisen h a r m i t t i.


tiistai 26. elokuuta 2014

Perhosia 14.


                                                                        Mäkikenttämittari


                                                                          Metsämittari


                                                                      Loimumittari


                                                                         Pihamittari


                                                                    Reunustäplämittari


                                                                         Keltamittari


                                                                Harmosuolaheinämittari


                                                                        Ruutumittari


                                                                             Nokimittari


                                                                       Liuskaperhonen

Korjaus tähän, oli ihan ajatusvirhe, siis sulkaperhonen on kyseessä. Kiitos Tuula :)
 

                                                                            Karhusiilikäs


                                                                        Koisasiipi


                                                                         Puroyökkönen


                                                                     Kulmayökkönen


                                                                      Gammayökkönen


Tuolla heinien ja kasvillisuuden seassa, kukkien ja lehtien alapuolella on niin uskomattoman kaunis perhosmaailma, monet pienen pieniä kooltaan. Useimmat  ovat vielä kovin arkoja ja piiloittelevia.

Kuvasin näitä enemmänkin pitkin kesää, mutta laitoin vain nämä jotka uskoin tunnistavinani.