Havahduin eilisaamuna melko varhain, eikä uni tullut enää silmään. Mikäs sen parempaa ajankulua näinollen kuin lähteä kuvaamaan. Jokapuolella oli aika hiljaista. Seitsämän maissa näyttää luonnossa olevan vielä kovin uneliasta, kuului vain jotain lintujen laulua, mustarastaan ainakin tunnistin. Aurinko oli jo tietysti noussut mutta polku kulki melko varjoista metsänreunaa ja nukkujat taisivat odotella auringonsäteitten herätystä. Vaikka päivät ovat lähes helteisiä yöllä näyttää muodostuvan aina kastetta ja kastetta näissä kuvissa näkyykin.
Kimalaiskuoriainen oli näin sikeässä unessa, luulen että jos olisin hiipinyt lähemmäksi olisin kuullut pienen kuorsauksen :)
Luulisi raajojen väsyvän tällaisessa nukkuma-asennossa. Siinä se vaan veteli uniaan aivan liikkumatta. Tuossahan on aamupala heti ulottuvilla kun silmänsä aukaisee tai raajansa oikaisee.
Entäs tämä uninen sitten, pää alaspäin, kasteenkuorruttama kärpänen. Kohta se aurinko nousee metsän reunan ylitse, kuivattaa kasteen ja päivän kiireet pääsevät alkamaan.
Tässä kärpäsessä oli jo vähän liikettäkin, näyttäisi puhuvan kännykkään :) Jospa kiipesikin heinän kortta vähän ylemmäksi saadakseen kuuluvuudelle paremman kentän.
Näinkin sitä voi käydä! Uni on illalla voittanut ja yönaikana muodostunut kaste on laskeutunut päälle.
Kärpäset näyttivät tosiaan olevan kaikkein virkuimpia, nämä kumppanukset tutkivat aamukasteista timotein puntarpäätä.
Nämäkin siivet olisi hyvä saada kuivaksi. Perhosia ei ollut vielä liikkeellä ollenkaan, lukuunottamaatta jotain pienenpieniä nopeita ruohonvarsien tasalla lenteleviä lukuunottamatta.
Vähemmin näki että kaste olisi tiivistynyt näinkin isoksi pisaraksi.
Mukavan raikas aamulenkki vaikkakin kuvaussaalis oli aika vähäinen.
