Mietteliäitä lintuja

 

 

Siemenkotia

Yllätys, yllätys, ei lintuja tällä kertaa vaikka niitäkin tänään kuvasin :)

Tuttuakin tutumpi lintu

Olin taas illan suussa tuolla kosteikolla, samassa paikassa jossa kuvasin sen pullean sorsan jos muistatte.
Viihdyin siellä ehkä puolisentoista tuntia, sinä aikana kuudet eri ihmiset toivat sorsille ruokaa. Lopulta linnut eivät enää niin rynnänneetkään murusten perään. Ja onhan sitä ruokaa voinut tulla pitkin päivää :)

Sorsa on oikeastaan aika kuvauksellinen ja mukava lintu!

 Sorsista koiras saa olla yleensä pääosassa upeitten väriensä ansiosta mutta annankin tällä kertaa pääosan naaraslinnuille.

Onnettaren suosiossa

Tuntee olevansa tämä kuvaaja :)
Jo toinen bongaus kahden päivän sisällä jota olen toivonut ja odottanut. Tiesin kyllä että pähkinähakki viihtyy lentokentänlaidan sembramännyissä mutta että onnistuin menemään paikalle juuri sopivalla hetkellä ja ihan kauppareissulta kotiin palatessa.

Paikalla oli kaksi lintua joista toinen oli lähes peloton ja päästi hyvinkin lähelle. Ja jäikin vielä siihen kun lähdin pois iloisena rallatellen :)

 Selasin kolmea eri lintukirjaa joista tämä tieto.  Pähkinähakki kuuluu varislintuihin. Se on noin närhen kokoinen, pituus 30-35 cm ja siipiväli 49-53 cm. Pesivänä säännöllinen vain Lounais-Suomen  kuusivaltaisissa metsissä.

 Nämä linnut ovat ilmeisesti idästä tulevia Siperian vaeltajia näitä nähdään joinain vuosina VIII-X.
Itähakeilla kerrotaan olevan  pidempi ja kapeampi nokka kuin pesivällä alalajillamme ja leveämpi pyrstön kärkivyö.

 Lintu tiputtaa varsin napakalla otteella kävyn puusta ja nyt ainakin tuli sitä maahan syömään.

 Linnun loikkimistyyli on varsin huvittavaa katsottavaa,  pitäisi saada videolle. Se näytti viihtyvän pulujen seurassa joita oli siinä jonkin verran yli toistakymmentä.

Tässä se mietti hetken ja lähti sitten irroittamaan  käpyä oksasta.

 Käpyjä näyttäisi riittävän vaikka tulisi useampikin lintu paikalle.

Kurre

Jatkoa eiliselle pähkinänakkelin kuvausreissulle.
En oikein tiennyt mitä ja ketä kuvata kun oravakin näytti niin veikeältä :)

                                                                Moi, toitko pähkinöitä?

Ruokintapaikan läheisessä haapametsikössä kaksi oravaa piti hauskaa. Kyllä oli vauhtia ja kai ihan vaarattomia tilanteita vaikka toisin näytti :)
Harmi kun en älynnyt kuvata sitä lehtisadetta mikä syntyi kun ne juoksivat ja hyppivät oksilla.

 Eikä aikaakaan kun toinen oravista tuli katsomaan että tuliko niitä pähkinöitä tosiaan. Keikkui aikansa siinä oksistossa yläpuolella, naksutteli, säksätteli ja viuhtoi häntäänsä jotenkin vihaisen oloisena.

 Pähkinänakkelit pysyivät poissa sen ajan kun orava viihtyi ruokailupaikalla. Pitivät nekin vähän kiukkuista ääntä kun hamstraaminen keskeytyi.

 Eipä siinä kauaa mennyt kun kaveri pääsi pähkinöitten makuun. Parilla heilautuksella istui jo laudalla.

Vesisade piiskaa ikkunoita, lämmintä näyttää olevan 12 astetta. Ehkä tästäkin tulee ulkoilu- muttei kuvauspäivä.

Kiipeilijä

Seuraan ihan päivittäin paikallisten lintuharrastajien ylläpitämiä sivustoja ja huomasin sieltä että  talviruokintapaikalla oli parina päivänä  bongattu pähkinänakkeli. Siinäpä uusi kuvaushaaste!
Onneksi olen lomalla joten ehdin paikalle ihan päiväsaikaan! Kävin siellä eilen sekä tänäänkin, lintu ja tänäpäivänä toinenkin lajinsa edustaja olivat esillä.

 Suomen lintuopas kuvailee näin, vilkas ja peloton.  Eräs toinen lintukirja  puolestaan sanoo jopa näin, että suorastaan neuroottisen vilkas.
Yllättävän peloton se oli, tuli ihan viereen kun lisäsin muutaman pähkinän puun koloon.

 Ei kovin tavallinen kuvattava! Tiesin että viime talvena tällä samalla paikalla oli lintu / lintuja nähty.

 Tali- ja sinitiaisilla ei ollut mitään asiaa samalle laudalle, saivat ihan välittömän häädön. Seurasin siinä näitä tapahtumia lähes parin tunnin ajan. Lintu nappasi pähkinän salamannopeasti ja lähti samantien sitä piilottamaan ja kohta palasi toimien samalla tavalla. Tiaiset oppivat tulemaan paikalle siinä välissä ja sieppaamaan pähkinän/siemenen välittömästi kun pähkinänakkeli selkänsä käänsi.
Mutta sitten kun niitä ilmaantui kaksi, tilanne muuttuikin vähän hankalammaksi!

 Nämä kaksi lintua eivät myöskään sopineet samalle laudalle ja varmistinkin vielä asian edellä mainitusta lintukirjasta jossa sanotaan että lajikumppanien kanssa torailevat usein keskenään.

 Lintu on siitä erikoinen että pystyy kiipeämään ja hypähtelemään yhtälailla puunrunkoa ylös kuin alaspäinkin toisin kuin esimerkiksi puukiipijä joka kiipeää puunrunkoa yleensä vain ylöspäin. Eikä nojaa myöskään pyrstöään runkoon kuten tikat ja puunkiipijä.

 Useimmat kuvat sain otettua siinä tilanteessa kun lintu odotti laudallepääsyvuoroaan kunnes lajitoveri poistui kantamuksineen. Tätä paria ei ollut mitään mahdollisuutta saada samaan kuvaan.

 Kovasti ne sitä ruokaa kantoivat, pähkinöitä sekä lintulaudalta auringonkukansiemeniä. Siemeniä näytti olevan suussa  useampiakin kerrallaan. Tuota vauhtia kertyy kyllä mittava talvivarasto!

Tämä näytti olevan aika tyypillinen asento jossa se tosin viipyi niin mitättömän pienen hetken. Pisti vähän kuvaajaparalle haastetta :)

Kohtasivat siinä puun rungolla vielä itseään mahtavamman kun orava suuren egonsa kanssa saapui paikalle. Mutta  oravasta  seuraavassa postauksessa.

Myöhään liikkeellä

Ötökkä- ja makrokuvauksen ystävä oikein ilahtui kun joku oli vielä eilen liikkeellä tuolla ruskalehtien joukossa.

 Kukkahämähäkkihän se oli vielä saalistusreissuillaan.

 Ihmissilmin näyttää kyllä siltä että saalistettavat alkavat olla hyvin vähissä.

 Mutta saattoihan sekin olla ihailemassa ruskaa :)

Pitkästä, pitkästä aikaa reilu viikko kului ilman että olisin ottanut ainuttakaan kuvaa.