Valokuvatorstai 277. haaste

Haasteen aiheena on:  Ihmisen paras ystävä

Mietin muutaman vaihtoehdon lävitse ja päädyin siihen että ihmisen paras ystävä on LUONTO

Toiset haasteeseen osallistuvat löydät TÄÄLTÄ

Kevään keltaista

Laitan vielä viime sunnuntaina ottamiani lintukuvia. Tämä on kuvattu  siellä samalla paikalla, saman kuusen juurella  missä olen nämä viimeisimmät kuvat ottanut tilhiä lukuunottamatta.
Olin jo ihan poislähtemässä kun tämä pariskunta pyrähti paikalle.

Enkä tietenkään taaskaan tiennyt mikä lintu on kyseessä. Kotiin tultuani otin Suomen lintuoppaan ja sieltähän se selvisi että kyseessä on vihervarpunen. Opiskelen tässä lajin kerrallaan :)

Tässä kuvassa himmeämpi ja viiruisempi naaras.

Lintu tarkkaili hetken ennenkuin uskaltautui syömään. Luin että kesäisin ruokailevat kukkaniityillä, taitavat olla melkoisia esteetikkoja!

 Eikä mennyt kauaakaan kun siihen pyrähti toinen ja kotonahan tämäkin  selvisi että kyseessä on herra vihervarpunen. Siis pariskunta tuli esittäytymään.

Lintukirjassa kuvattiin hauskasti että keväällä koiras lentää perhosmaisen lepattavasti ja hurmioituneesti visertäen kuusen latvuksissa.  Se täytyy nähdä!

 Ja taas maailma avartui yhden lintupariskunnan verran!

Pähkinänkantajat

  

Ovat nuo sinitiaiset hillittömän nopeita, meidän oli tarkoitus lähteä yhtä matkaa. Hetken katsoin toisaalle ja tuolla se jo mennä viuhottaa täyttä vauhtia.
 En taida saada enää kiinni!

Lumilinnan avaimet

En ollut kuullutkaan että lumilinnassakin on abloy-lukot käytössä.

Mutta pakkohan se oli uskoa kun omin silmin näin. Lumiukko seisoi polun varrella keskellä metsää avaimet kädessään ja oli niin pihalla kuin lumiukko olla vain voi.

Puukiipijän päiväunet

Seurasin puukiipijää ruokintapaikalla. Se ruokaili ahkerasti talitangolla ja välillä kiipeili kuusen runkoa edestakaisin, ylös ja alas.
Tämä touhuaminen alkoikin unettaa ja se siirtyi ruokintapaikalta kuusen rungolle, ruokinta-automaatti on samassa kuusessa.

Ja sen silmät alkoivat mennä väkisin kiinni. Muutaman kerran räpsytteli silmiään niinkuin telkkarin edessä torkkuva ihminen joka ei osaa lähteä nukkumaan vaikka uni väistämättä voittaa.

Eivät ne unet kauaa kestäneet,  lähistöllä rääkäisi tikka. Toiset linnut  kaikkosivat hetkeksi muualle ja nämä päiväunet keskeytyivät.
Tänään oli kaunis päivä, tosin kylmä viima puhalsi.  Lumisateet olivat menneet yön aikana täältä ohitse, ei  ainuttakaan uutta hiutaletta maassa aamun koittaessa.

Vanha uusiksi

Tämä on ehkä tärkein kuvani tämän  vielä suht' lyhyen kuvaajan urani alkutaipaleelta. Mietin kovasti puutunko ollenkaan alkuperäiseen. Pitkään kokeilin ja harjoittelin ennenkuin päädyin tähän tulokseen ja nyt olen tyytyväinen.

Kuvahan on ollut aiemminkin esillä mutta nyt sain tähän mielestäni tähän sitä jotain.

"Sumopainijat"

- Otetaanko pieni erä viikonlopun alkajaisiksi?  Ihan näin kavereitten kesken, eikä edes mitenkään tosissaankaan. Pakkanen tuntuu taas kiristyvän, saadaan vähän liikuntaakin.

 - Taasko sitä sumopainia, miten keksit taas miuta pyytää vastustajaksi?
-  Älä nyt loukkaannu mutta sie näytät melkeinpä enemmän sumopainijalta kun painijat itse :)

 -  Hei, hyvä kun tapahtuu jotain, mie voisin tuomaroida, sopiiko?
-  Kilpailijat laskeutukaa puusta alas!