Pörröhäntä

Tämä kaveri vieraili sunnuntaina lintulaudan tienoilla, kahlaten uudessa lumessa, sekin!
Tämä kaikki lumimäärä satoi edellisen yön ja aamupäivän aikana. Ihanan valoisaa!

 Orava herättää aina myönteisiä tunteita paitsi silloin kun se majoittuu välikaton väliin ja treenaa poikasiaan eläinten olympialaisiin!
Oikein innostuin kun se kipitti takapihan aidalla hyvin päämäärätietoisena. Pieni poseeraus ja taas matkaan. Reittivalinnan seuraava etappi oli matonpuisteluteline. Sinne mentiin yhden pysähdyksen taktiikalla.

Telineen pyöreä putki asettikin haasteensa. Siinä ei ollutkaan niin helppoa edetä vaikka vauhdilla mentiinkin.

Tuossa hännän takana näkyy lumessa jälki jossa se röhnötti noin sadasosasekunnin kaikki raajat levällään kun ote ihan kirjaimellisesti petti. En saanut kunnon kuvaa kun tilanne oli niin salamannopeasti ohitse! Taisipa oravaparkakin säikähtää!

 Siitä vauhdilla luumupuuhun, nenä ja viiksikarvat väristen kohti lintulautaa. Mutta jostain kumman syystä ruoka ei kiinnostanutkaan. Linnut kyllä kohteliaina olisivat antaneet tilaa. Vauhdilla oksalta toiselle.

 Tuollainen hyppimis- ja pomppimistaito ei olisi kyllä yhtään hullumpaa osata! Voittaisi trampoliinihyppelyn ihan mennen tullen :)

Kaveri hyppäsi vauhdikkaasti suoraan kuvaajan edestä (kuvaaja oli siis naamioverkon takana) pergolan katolle, sinne se katosi! Mutta eiköhän tässä talvenmittaan tavata!