sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Hyviä hetkiä, menneen vuoden mieluisimmat kuvat.

Mietin mikä voisi olla sopiva otsikko menneen vuoden aikana otetuille mieluisimmille kuville.  Kuvissa on hyvin tärkeänä se kuvaushetki ja kuvaustilanne. Kuvissa on mieleenjäävänä  se tunne ja tunnelma, sillä hetkellä, siinä. Jokin odotettu haave ja tavoite on toteutunut.
Viime vuonna näitä odotettuja kuvaushaaveita toteutuikin  poikkeuksellisen paljon.


 Vuoksella, tammikuussa, sunnuntainen pakkasaamu, mittari näytti  -20°, käsiä paleli ihan valtavasti. Siinä kävi jonkinmoinen viimakin. En malttanut käydä välillä edes lämmittelemässä, kuvaustilanne oli niin herkullinen. En ollut koskaan päässyt  näin lähellä merimetsoja.
Pakkasestako johtuen, ne olivat mallina pitkän aikaa. Katselivat rauhallisesti ympärilleen ja siihen ne jäivätkin, kun kuvaaja kangistui ja luovutti.


Olen niin monena keväänä myöhästynyt sammakoitten kutupuuhien kuvaamisesta. Tämä on niitä tapahtumia, jotka menevät myös nopeasti ohitse.
Toukokuun toisena päivänä tämä onnistui, nyt en myöhästynyt! Matalassa lahdenpohjukassa oli useampia sammakoita koolla, kurnutellen lisäämässä sukuaan.


Pääsin 14.5 mukaan pöllönpoikasten rengastustapahtumaan,  ihan huippuhetki, paras ikinä! Tätä olin salaa toivonut!
Pienet olivat ensimmäistä kertaan pesäpöntön ulkopuolella. Hyvä että muistin hengittää tuossa kuvatessani, tämä oli jotain niin ainutlaatuista. Samalla piti kuitenkin olla valppaana, ettei viirupöllöäiti tule puolustamaan jälkikasvuaan.


Kyitä kuvasin huhti-toukokuun vaihteessa useampanakin päivänä. Tämä kuva on otettu 1.5, silloin naaraskyyt olivat jo ilmaantuneet. Koiraskyitä oli liikkeellä jo paljon aiemmin huhtikuussa.
Olin aina inhonnut käärmeitä, niitä oli lapsuuskodin ympäristössä, mökkitontilla, kaikkialla, näitä luikertelevia otuksia.
Tänä keväänä pääsin tästä inhosta eroon ihan täysin. Koen suorastaan huonoa omaatuntoa näistä aiemmista ajatuksista. Käärme kuuluu luontoon siinä kuin joku muukin.


Lapsuuskodin lähellä kasvoi kulleroita, sieltä ne ovat kadonneet jo kauan sitten. Tässä välissä oli monia  vuosikymmeniä, ennenkuin tapasin taas näitä kauniita luonnonvaraisia kulleroita. Kuvasin 22.5 erään vanhan linnoituksen raunioilla. Istuin pitkään siinä maassa ja vain ihailin sitä keltaista kukkamerta.


Samoihin aikoihin 24.5 onnistuin kuvaamaan kalliosinisiiven, tämä oli myös ollut useampana vuotena kuvaushaaveena. Perhonen on uhanalaiseksi luokiteltu. Havaintopaikkoja on enää parikymmentä ja perhoshavaintoja vuosittain muutamia kymmeniä. Käytin odottamiseen useampia tunteja, vain tämä yksi ainoa perhonen ilmestyi näkösälle.


 29.5 olin kuvaamassa Miehikkälässä orivarsojen laitumelle laskua. Myös tapahtuma josta olin vain  haaveillut tähän saakka.
Siellä sitä oli menoa ja meininkiä, taistelua siitä, kuka saa olla laitumen kingi. Olimme kuvaajakaverini kanssa siellä useamman tunnin, taisimme jopa olla ihan viimeisinä paikan päällä.
Tämä kuva on koko vuoden kuvista suosikkini. Tässä on sitä tunnelmaa, jota toivon. Pari odottaa pääsyä tilanteeseen, jossa hevosen kavioon tehdään polttomerkintä ennen laitumelle päästyä.
Ehkä tämän "parisuhteen" hyvän hengen koki enemmin vielä siinä paikan päällä.


 31.5 pääsin kuvaamaan tikankonttia, jota en ollut koskaan aiemmin tavannut. Se tunne oli aika uskomaton, kun metsä jossa se kasvoi oli melko ryteikköistä, ja yht'äkkiä siinä silmien edessä olivat nämä kaunottaret.
Niitä oli vain kaksi kepeillä merkittyä pientä ryhmää. Siinä kuvaustilanteessa oman häiriönsä aiheuttivat itikat, joita riitti.


 Toinen toiveissa ollut perhonen löytyi 22.6, kyseessä on keltaverkkoperhonen. Joka kuuluu myös näihin uhanalaisiin, luokiteltu vielä erittäin uhanalaiseksi. Vähäisiä havaintoja on mm. täältä Kaakkoisrajan tuntumasta.
Tämä yksilö oli jo haalistumassa väreiltään, lentoaika kun loppuu heinäkuun alkuun. Päivä oli melko lämmin ja olin unohtanut taas vesipullon.


 En osaa ottaa maisemakuvia, niihin ei van tule sitä tunnelmaa jota silmin näen.
Tämä kuva on mökkilaiturilta, laskevan auringon suuntaan, länteen. Kuva on otettu 26.8 klo.21.13
On muuten kiva kun kuvatiedostoista voi tarkistaa kellonajan :) Istun aika usein laiturilla, mietin ja suunnittelen.
Tähän sain mielestäni ne värit, jotka silminkin näin.


18.8 pääsin kuvaamaan Imatralle tuliludetta, joka on harvinainen lude Suomessa. Tuliluteitten oletetaan tulleen  tuolta Venäjän puolelta  puukuormissa junien tuomina. Niitä oli ihan valtavasti siellä muutamissa lehmuksissa, voisi jopa sanoa että, puunrungot punaisenaan. Paikallisuus selittyy sillä, ettei tulilude lennä. Kävin useamman kerran pyörimässä siellä puitten ympärillä.


Syyskuun toisella viikolla olin Kuusamossa kuvaamassa kahden kuvaajakaverini kanssa. Kuukkeli oli ainoa asia jota toivoin, kaikki muu olisi sitten ekstraa.
Ja kuukkeleita sain kuvattavakseni, mutta se kuva jossa se olisi siivet avoimina, niin se jäi vielä saamatta. Hämmästyin muuten kuukkelin kokoa, olin ajatellut sen pikkulinnuksi.


Samalla reissulla kävimme Kuusamon suurpetokeskuksessa. Odotin ihan erityisesti koirasusien tapaamista. Näistä koirasusista jäi jotenkin vähän paha mieli. Ei sen takia, etteikö noista eläimistä huolehdittaisi siellä hyvin. Tuo katse jäi vaan niin mieleen!


Ruska oli vasta alkamassa, tämä kuva on otettu 9.9 Rukalla, siellä huipulla.
Olimme liikkeellä varhain aamulla. Kello oli soinut jo klo.4.45, aamu oli kirpeä ja kaunis siellä laella.
Voin vain kuvitella, miltä näyttää maisema kun ruska-aika on parhaimmillaan.


Lintukuvauksestahan tykkään erityisen paljon. Meillä on metsäruokinnalla närhiä, joita kuvaajakaverini on onnistunut kesyttämään, niin että ne tulevat parinkin metrin päästä hakemaan syötävää. Tässä tapauksessa keräämiämme tammenterhoja.
Tämä kuva on otettu 21.10

Melko pitkä katsaus :)
Tulevalle vuodelle on vain yksi tärkeä kuvaushaave ja se on muurahaissinisiipi, josta on vain pari huonoa kuvaa. Kaikki muu olkoon yllätystä! Kuvaaminen ja asioitten löytäminen on niin ihanaa!

44 kommenttia:

  1. Fantastic photos of nature !!
    Happy New Year !!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you very much Ela!
      Happy New Year!

      Poista
  2. Melkoinen vuosi sinulla on ollut!!!!
    Kullerot ovat minullekin tunteisiin vetoava kasvi liittyen isoäitiini. Moneen vuoteen en ole nähnyt edes istutettuja kulleroita, eivät liene muodissa.

    Mitähän tämä kuluva vuosi tuo tullessaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli kuvaushistorian onnekkain vuosi, sain niin paljon sellaista josta vain haaveilin.
      Tutustuin lintujenruokintapaikalla toiseen kuvaajaan, ja häntä on kiittäminen niin monista uusista kuvauspaikoista ja mahdollisuuksista.
      Meillä on kotipihalla vesialtaan vieressä kyllä kulleroita, mutta nämä luonnossa kasvavat vetoavat vaan ihan eritavalla.
      Kovasti yritän ainakin kehittyä tässä kuvaamisessa, jospa se näkyisi vuoden lopussa.
      Kiitos Seija!

      Poista
  3. Wau, mikä kuvasarja, toinen toistaan upeampia/suloisimpia kuvia!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli oikein onnellinen kuvauskesä, huolimatta alkukesän sateisuudesta!
      Kiitos Sirpa!

      Poista
  4. Sykähdyttäviä luontohetkiä ja ihanat kuvat niistä!
    Tikankontti, mikä kaunotar, haaveissa on nähdä joskus. Tiedän että Puijon metsistä sen voi löytää hyvällä onnella.

    Toivottavasti sinulla tämä uusi vuosi on yhtä hyvä kuvausvuosi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietääkseni täällä nämä esiintymät ovat kovin vähäisiä. Se oli niin hieno hetki, kun katse tavoitti nämä kukat.
      Toisaalta riittää kaikki kaunis mitä luonto tarjoaa, mutta tietysti on kiva löytää sellaista uutta, mitä ei ole aiemmin tavannut.
      Kiitos Minttuli!

      Poista
  5. Ihanat kuvat!

    Tuokoot alkanut vuosi näkyviisi paljon ihania kuvausmahdollisuuksia, silmille iloa ja sielulle lepoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen että en pääsisi sellaisesta asiasta ylitse, jos silmille tapahtuisi jotain etten voisi kuvata. On tämä niin tärkeä harrastus, juuri silmille ja sielulle!
      Kiitos Susanna!

      Poista
  6. Olet kyllä ottanut viime vuonna upeita kuvia! Onnellista ja kuvauksellista tätä vuotta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niitä upeita kuvia löytyy myös omasta blogistasi :) Käyn ajoittain kurkkaamassa.
      Kiitos Elina, toivon puolestani teille paljon elämyksellisiä matkoja ja kokemuksia!

      Poista
  7. Olipa hieno tovi blogissasi! <3 Mahtava kuvasarja.
    Upeita hetkiä olet saanut elää kuluvana vuotena.
    Toinen toistaan hienompia kuvauskohteita ja hetkiä niihin liittyen.
    Aina, kun katsojan, ja eläimen välissä on häkki, kun se sieltä raoista katselee, siinä on vähän surullinen fiilinki?
    Kiitos tästä nautinnosta luonnon helmassa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noista kuvaushetkistä ja tunnelmista voisi kirjoittaa enemmänkin, monet jäävät kyllä mieleen niin elävästi. Välillä sitä voisi jopa olla syömättä ja juomatta!
      Jotenkin siellä reissussa ei karhujen kohdalla tullut tällaista fiilistä, ne olivat sellaisia lullukoita, siinä kerjätessään herkkuja.
      Kiitos Mirjam-Matilda!

      Poista
  8. Hienoja kuvaushetkiä todella. Upeita ovat kuvauskohteetkin.
    Merimetson olen vain kerran nähnyt.
    Koin ihan samanlaisia tunnelmia suden silmiin katsoessani. Vanki mikä vanki, vaikka muuten hyvät olot.
    Kulleroista tykkään. Tykkään kuvatakin ja niitä kasvaa täällä niityillä villeinä.
    Omia kuvatiedostojaan on mukavaa selata, samalla niiden kuvaushetken tunnelmiin uppoaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merimetsohan herättää aika paljon tunteita. Täällä tuo määrä on niin vähäinen, etten ole nähnyt mitään negatiivsta kannanottoa ainakaan vielä.
      Susi eläimenä kiehtoo, siitä välittämättä, mitä tämänkin eläimen ympärillä liikkuu. Haluaisin kuvata villin suden!
      Tuttavalla on Ounasjoen varrella mökki. Siellä otetussa kuvassa mieheni istuu rannalla kulleropaljouden keskellä.
      Katson usein vanhoja kuvatiedostoja ja haaveilen :)
      Kiitos aimarii!

      Poista
  9. Oi, miten upeita kuvia!
    Vielä upeampia niistä tekevät ne muistot ja tunnelmat, jotka sinulla on kuvaushetkistä!
    Oikein kuvauksellista alkanutta uutta vuotta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silloin kuvaushetki on ollut tärkeä, kun sen muistaa, melkeinpä tuntee mahdollisen tuoksunkin :)
      Kiitos Marja, toivotan samoin Sinulle!

      Poista
  10. Kerrassaan lumoava kuvasarja! Ajatuksia herättäviä otoksia, joissa hienoja tunnelmia ja luonnon lumoa parhaimmillaan.
    Kaikin puolin upeaa ja kuvauksellista tätä vuotta sinulle Vikki ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näistä vain puuttuvat ne maisemat :) Ihailen aina muitten blogeissa maisemakuvia.
      Kiitos, samoin Sinulle Ansku, toivon kauniita auringon nousuja ja laskuja merimaisemiin!

      Poista
  11. Aivan huikean hienoja kuvia! Hyvää Uutta Vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anu!
      Samoin Sinulle, hyvää uutta vuotta!

      Poista
  12. Kiitos tästä upeasta kuvasarjasta! Olet tehnyt hienoa työtä kuvaamalla uhanalaisia perhosia. Vaan miten pääsit käärmekammosta? Meidän pihaan ilmestyy lähes joka kesä kyykäärmeitä, mutta onneksi ne eivät ole meitä vielä koskaan purreet. Naapurin iäkkäälle miehelle tosin meinasi käydä kalpaten, kun mustikassa ollessaan sai kyynpiston ja joutui sen johdosta teho-osastolle useammaksi päiväksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä Kaakkois-Suomi on hyvää perhosaluetta, on mukava löytää uusia tuttavuuksia!
      Se käärmepelko poistui kuvaamisen myötä, niinkuin olin toivonutkin käyvän.
      Olin Lisse Tarnasen ja Jarmo Latvan käärmeillassa täällä lappeenrannassa. Se ilta avasi ensin silmät, antoi ohjeet, miten toimitaan kuvaustilanteessa.
      Ajattelin että en pelkää kun osaan varautua tilanteeseen, paikalla jossa kuvasimme. Siellä paikalla oli jopa 8 kyytä samaan aikaan. Mutta jouduin pari kertaa käärmeen yllättämäksi, enkä panikoinut niissäkään tilanteissa. Käärme pakenee yllättävän kovaa vauhtia aistiessaan vaaran.
      Ne ovat onnettomia yhteensattumia, kun käärme pistää puolustautuakseen. En hyväksy kyytä pihapiiriin, mutta en myöskään sitä tapa.
      En olisi uskonut joku aika sitten, että kirjoitan näin :)
      Kiitos Piipe A:!

      Poista
  13. Olipa tosi upea kuvausvuosi Sinulla! Katselin kuvia jo pitkään eilen illalla ja tänään uudelleen! Tuo koirasuden katse jäi myös mieleeni, jo siellä petokeskuksessa kuin kuvissasikin niin että viime yönä tuli uneenkin...! Ihania nuo perhoset, huippukuvat harvinaisuuksista ja tikankontit, niin kauniita. Ja tuo merimetso - se koskettaa monella tapaa niin lintuna kuin vaakunana ritarihuoneella. Kyllä nuo käärmeet pelottaa, sisko sai melkoisen piston.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrät varmasti hyvin, kun olet itsekkin seisonut siinä häkin vieressä!
      Ensi kesänä toivon saavani lisää näitä perhoskuvia, toivottavasti alkukesä, näin perhosten kannalta, olisi kaunis.
      Valtava harmi, kun tikankontti on jäämässä niin vähiin.
      Ymmärrän hyvin käärmekammon, olen vaan niin hyvilläni että omalta kohdaltani pääsin siitä eroon. Marjametsässä olen kyllä hyvin varovainen, tömistelen ennenkuin kumarrun keräämään.
      Kiitos Saila!

      Poista
  14. Upeita retkiä ja hetkiä.
    Kaunista ja yllätyksiä täynnä olevaa uutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kamerasta on tullut tosi hyvä kaveri :)
      Kiitos marliska, toivotan samoin!

      Poista
  15. Ihana vuoden kuvasarja! Todella hienoja kuvia kaikki! :) Hyvää vuotta 2017!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina ei ehdi miettimään aukkoja ym. muita säätöjä, kun tilanne tulee nopeasti eteen :)
      Kiitos Tillariina! Samoin Sinulle, hyvää vuotta 2017!

      Poista
  16. Ihania kuvia ja elämyksellisiä hetkiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näillä elämyksillä sitä aina jaksaa eteenpäin :)
      Kiitos saraheinä!

      Poista
  17. Vastaukset
    1. Paljon ehti tapahtua, nyt taidan pitää toiveet aika maltillisina.
      Kiitos Anne!

      Poista
  18. Merkittäviä kohtaamisia ja hienoja kuvia muistoksi niistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa nähdä, mikä on näidenkin perhosten tulevaisuus!
      Kiitos seita!

      Poista
  19. Oi miten mahtavia kuvia! Loistava tuo närhikuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Närhen kesyyntyminen oli eräs hienoinpia luontokokemuksia!
      Kiitos Tiiu!

      Poista
  20. Todella upeita kuvia! Uijui, pöllönpoikien rengastusmatka kuulostaa ihanalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon niin kovasti että voisin päästä toistekkin rengastajan mukaan. Se oli ihan ykköstapahtuma!
      Kiitos Viherrilli ja lämpimästi tervetuloa lukijaksi!

      Poista