tiistai 5. huhtikuuta 2016

Käärme kangasvuokkokasvuston vahtina

Käväisin katsomassa vieläkö kangasvuokkopaikalla on lunta. Kyllähän siellä oli jonkin verran, maa tuntui vielä kauttaaltaan kovalta, jäiseltä.
Nämä kaksi nuppua olivat pisimmällä kasvussaan,  lämpimässä paikassa katajan kupeessa. Vielä pitää malttaa odottaa.


  Nuput näyttävät kovin vaatimattomilta tässä vaiheessa. Suurin osa ikivihreistä lehdistäkin oli vielä ihan litteänä maata vasten, juuri lumen alta paljastuneena, suurin osa kasvustoista lumen alla.


Mutta nyt löytyi jotain yllättävää! Mieheni huomasi pienen männyn juurella auringosta nauttivan kyykäärmeen. Se oli siinä niin levollisesti kerälle käpertyneenä. En tuntenut mitään pelkoa enkä kammoa tätä kuvauksellista käärmettä kohtaan.
Koska kyyt eivät kuule, pääsin ihan lähelle, huolimatta lumen rahinasta. Tässä kohtaa oli pieni pälvipaikka, jossa lämpöä riitti sopivasti. Ensimmäinen kerta kun pääsin kuvaamaan elävää käärmettä.


 Tässä vaiheessa se nosti vähän päätään ja alkoi seurata mitä ympärillä tapahtuu. Muistin viimekeväisessä käärmeillassa kerrotun, että käärme ei häiriinny niinkään paljon jos sitä lähestyy kohtisuoraan, sivuttaisliikkeestä se häiriintyy. Kannattaa myös lähestyä vastatuuleen, käärme haistaa. Lisäksi saimme samaisessa illassa ohjeeksi varoetäisyyden. Kyy ulottuu iskemään kohteeseen, jonka etäisyys on puolet sen pituudesta.
Otin kuvia. Sitten halusin kokeilla mitä tapahtuu, jos sen päälle lankeaa varjo, niinpä siirryin auringon eteen. Käärme lähti välittömästi pois. Se tapahtui todella nopeasti, se suorastaan ampaisi pakoon.


 Tein tämän jälkeen pienen lenkin, oli pois ehkä noin viisi minuuttia ja kun palasin käärme oli taas samalla paikalla. Se oli vaan eri asennossa. Sanotaan että kyy tehostaa paistattelua levyttämällä, se levittää ruumiinsa litteäksi maata vasten, saadakseen kaiken hyödyn auringosta.


Tässä se oli levyttämässä. Palatakseni siihen minkä takia paikalle menin eli kangasvuokkojen takia. Tässä on oivallinen vahti kangasvuokolle, joitten lehtien päällä se lepäilee. Ei kenenkään taitaisi tehdä mieli mennä taittamaan mahdollisia kukkia :)

30 kommenttia:

  1. Hienosti olet kuvannut, vaikka tosin minä kammoan käärmeitä, lapsuuden trauma. Kangasvuokkoja sen sijaan jään odottelemaan....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy todeta etä olen selättänyt pelon, joka on ollut mukana myös ihan lapsuudesta saakka.
      Pari viikkoa eteenpäin niin lähetän siulle kangasvuokkoja näin netin välityksellä :)
      Kiitos Kiiris!

      Poista
  2. Kylläpä olikin hyvä vartija!
    Itse en ollut kyytä nähnyt, joten kerran kevällä lähdin, asianmukaisesti varustautuneena, otolliseen rinteeseen katsomaan. Ensin näytti etten onnistuisi, mutta sitten huomasin katsoa lähemmäksi saappaitani ja siinähän yksi olikin. Rauhassa sain sitä tarkkailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella tehokas, ehkä vähän arkajalka kuitenkin :)
      Meillä oli lapsuuskodin pihalla kyitä ihan joka ainut kesä, varsinkin näin keväällä.
      Jokin kumma näissä viehättää, vaikka en missään tapauksessa halunnut sukkanauhakäärmettä kotiimme, kun tytär sellaista aikoinaan kinusi.
      Nyt taisi alkaa kuvaajan kumisaapaskausi :)
      Kiitos Seija!

      Poista
  3. Komea yksilö. Täällä näen kesäisin melko usein kyitä, enkä lähde marjastamaan pienissä kengissä.
    Mieluummin löytäisin kangasvuokkoja, mutta luulen etteivät kasva näin pohjoisessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täälläkin kuljen kaikki kesän kuvausreissut kumisaappaissa. Olen sen verran allerginen monien hyönteisten pistoille, etten halua joutua tämän piston kohteeksi.
      Kangasvuokon näkeminen on kevään kohokohtia.Täällä Salpausselän harjanteillahan me näitä näemme. Tiedän jo muutaman paikan josta ovat kadonneet, ihmisen toimesta.
      Kiitos aimarii!

      Poista
  4. Iiiiiik. Arvaa rollasinko nopeasti kuvat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän, ole varovainen :)
      Menneisyydessä oli aika kun en voinut edes katsoa lehdistä käärmeen kuvia, piti kääntää sivua jostain ihan yläreunan kulmasta :D
      Kiitos Rantakasvi!

      Poista
  5. Loistavia kuvia. Täytyy sanoa, että pelkään kyykäärmeitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä kuvaamisessa yritän säilyttää maltin, huomaan että kamera antaa ylimääräistä rohkeutta!
      Kiitos Anu!

      Poista
  6. Hienoja kuvia!
    On se kyllä aika hienon näköinen otus. Pelottava ja kiehtova samanaikaisesti. Toivottavasti pysyvät piilossa suurelta yleisöltä kumpainenkin; kangasvuokot ja käärme. Käärmeen monet haluaisivat tappaa ja kangasvuokot kaivaa omille pihoilleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvattavana valtavan kiehtova, nyt sen oikein ymmärsin. Pelko hävisi ties minne.
      Luulisi ihmisten ymmärtävän, että kangasvuokko ei juurru kotipihalle. Tuolla kuvauspaikallakin oli viime vuonna kaivujälki.
      Kiitos Between!

      Poista
  7. Uma bela sequência de fotografias.
    Um abraço e uma óptima Terça-Feira.

    VastaaPoista
  8. Onpa kauniin värinen rubiinisilmä.Olen siitä erikoinen nainen, etten ole koskaan ällönnyt tai pelännyt käärmeitä.Tietenkin se luontainen,järkipelko pitää ollakkin.
    Minun mielestäni käärmeet ovat kauniita ja todella haluaisin kohdata kyyn juuri tällä tavalla kuin sinä, että saisi tutkia sitä rauhassa.Hienot kuvat!
    Ja minäkin jään odottamaan lisää kuvia kangasvuokoista, en ole ikinä nähnyt sitä luonnossa valitettavasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun tuolta blogistasi luki, että olet saanut tuoda kotiin ja hoitaa erilaisia eläimiä, niin en yhtään ihmettele ettet kammoksu käärmettäkään.
      Lapsen luonnollinen ja utelias suhde luontoon!
      En onneksi siirtänyt tyttärelle käärmekammoa, hän olisi halunnut sukkanauhakäärmeen lemmikiksi. Sitä ei kuitenkaan meille tullut!
      Tämä oli hieno tilanne tutustua lähemmin :) Varmasti pelästyn jos käärme pelästyy jalan vieressä ja suhahtaa.
      Kangasvuokkoja lähden heti kuvamaan, kun ne nousevat esiin!
      Kiitos Mirjam-Matilda!


      Poista
  9. Onpa kauniit kuvat! Tämänhetkinen kullanruskea värimaailma on tosi miellyttävä. Oikeastaan kauniimpi kuin se myöhempi vihreä (varsinkin auringonpaisteessa).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käärme näytti tosi kauniilta tuossa havunneulaspedillään! Kaikissa vuodenajoissa on ihanat puolensa. Nautin siitä viherryksestä joka kohta tulee. Hennot pienet silmut.
      Kiitos Häivähdys!

      Poista
  10. Kaikki nauttivat kevätauringosta. :)
    Hienot kuvat.

    VastaaPoista
  11. Vau, miten hienoja kuvia olet kyystä saanutkin!
    Joskus sain itsekkin kyystä kuvia, mutta sen jälkeen en ole käärmeisiin törmäillyt.
    Pelkään niitä tosi paljon, mutta jos eteeni sattuu niin kuvatahan se silti pitää!
    Kangasvuokkoa jään odottelemaan..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miullakin meni useampi kesä, ettei kyitä näkynyt. Ehkä niitä on nyt helpoin kuvata, kun vaan oppii tietämään talvipesien tienoot!
      Haluaisin joutua tilanteeseen, jossa käärme tulee yllättäen, silloin näen onko pelko edelleen tuolla jossain takaraivosssa.
      Kohta kangasvuokot saadaan kuviin :)
      Kiitos Harakka!

      Poista
  12. Komea kyy. Joka kangasvuokon juurelle pitäisi saada tuollainen taattu vahti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos kangasvuokkoja olisi yhtä paljon kuin viimevuonna, niin sata kyytä ei taitaisi riittää vahtivuoroon :) Tehokas vahti se varmasti olisi, tulisi jopa uniin, syyllistämään luontoon kohdistuvasta rikoksesta :)
      Kiitos Kirlah!

      Poista
  13. Käärme paratiisin vartijana ;) Sieltä ne kangasvuokot kohta nousevat. Oi kevättä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, tuolla kangasvuokkokasvuston keskellä tuntee kyllä olevansa paratiisissa :)
      Kiitos seita!

      Poista
  14. Huih, jollei huomaakkaan kyytä kun on syventynyt kukkasten kuvaamiseen.

    Hienoja kyy kuvia.
    Mukava yllätys varmaan kun osui kyy kohdalle kuvattavaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen että viime keväänä on ollut monta kyytä siinä lähettyvillä, ihan huolettomasti köllöttelin siellä pitkälläni kuvaamassa! Nyt jatkossa olen varovainen!
      Ihan todella nautin käärmeitten kuvaamisesta. Ajattelin lähettää käärmekuvaaja Lisse Tarnaselle viestin ja kiittää häntä siitä loitavasta luennosta joka poisti käärmepelon ja sai ajattelemaan ihan toisin.
      Kiitos Liplatus!

      Poista
  15. Hieno havainto ja upeat kuvat. Olit rohkea myös. Omien kokemusten mukaan kyy pötkii aina pakoon ja siten ei ole pelkoa sen puremasta. Eri asia, jos ihminen jotenkin pääsee yllättämään käärmeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä varovainen, vaikka haluaisin rohkeampia kuvia :)
      Olen huomannut että kyy todella pötkii herkästi pakoon, ei taatusti hyökkää ketään puremaan. Rauhallisesti lähestyttäessä on myös ihan rauhallinen. Erittäin mielenkiintoinen kuvattava. En olisi millään uskonut että tulen joskus nauttimaan tästä käärmekuvauksesta.
      Kiitos nainen.kuvastimessa!

      Poista