perjantai 16. syyskuuta 2016

Aarteen löytöpaikka

Eikös eläkkin sellainen uskomus,  että sateenkaaren päästä löytyisi aarre. Koskaan en ole käynyt katsomassa. Mietin vain, että kuinkahan monta raha-arkkua sitä on eläissään menettänyt!
Edelleen Kuusamossa kuvattua. Olimme olleet sinä päivänä jo sääksikojulla sekä Kuusamon petoeläinkeskuksessa kuvaamassa.  Paluumatkalla meitä hemmoiteltiin vielä tällä näyllä. Melkein jo tuntui siltä, että Onnettar istuu näkymättömänä samassa autossa :)


 Suuri, upea kaari. Voimakkaamman kaaren vieressä näkyi vielä toinen hennompana. En vaan saanut mukana olevalla objektiivilla koko näkymää.


 Rantaviivan tuntumassa, sammalmättäitten ja pajupuskien suojissa asusteli joutsenperhe. Vanhemmat, sekä neljä poikasta.
 Ihan hiljaisesta toivomuksesta jonka lähetimme, toinen aikuisista lähti lipumaan järvelle. Nousi lentoon ja lensi sateenkaaren ohitse. Mikä tunne, eipä kauniimpaa juuri voi olla. Upea kansallislintumme ja kaunis sateenkaari, hetki elämyspankkiin talletettavaksi!


 En ihan ehtinyt tähän tilanteeseen, kaikki tapahtui kuitenkin niin nopeasti.


Kuusamossa ruskan kerrotaan alkavan 13.9 klo.12.00. Lähdimme vähän reilu vuorokausi liian aikaisin pois :)
Luin iltapäivälehdestä mihin tämä perustuu. Suomen presidenttipari, Mauno ja Tellervo  Koivisto olivat Kuusamossa vierailulla 1984. Rouva Koivisto kysyi silloiselta Oulangan tutkimusaseman päälliköltä Juha Viramolta  "Viramo, milloin se ruska tulee?"
Jolloin hän kertoi tämän päivämäärän ja kellonajan. Tieto Kuusamossa alkavasta ruska-ajankohdasta perustui Turun Yliopiston Kevon tutkimusaseman pitkäaikaiseen seuranta-aineistoon. Kellonaika oli kuulemma ihan hatusta vedetty.



Konttainen kylpee ruskan sävyissä, tuossa rannallahan olisi viihtynyt vaikka kuinka kauan.
Ruskan alkamisen sanotaan riippuvan aina päivän pituudesta, ei mistään muusta. Aurinkoisuus ja sateisuus vaikuttavat ruskan voimakkuuteen, mutteivat sen ajankohtaan.

Hei!
Kysynkin tässä lopuksi, että jaksatteko lukea näinkin pitkiä jaarituksia?
Vai olisiko parempi kuvat kuvina, jaarituksitta?
Yritän tässä muuntautua johonkin suuntaan, mielipiteitä olisi kiva kuulla :)

32 kommenttia:

  1. Kauniit värit.

    Minusta juttu oli oikein sopiva tekstin pituuden ja kuvien määrän osalta. Hyvä näin!

    VastaaPoista
  2. Kauniit värit on ollut Kuusamossa, vaikka koivuissa tauti vaikuttaa ruskan loistoon. Nämä ovat hyvän mittaisia ja aivan hyviä postauksia. Tämäkään ei ollut kovin pitkä "jaaritys" ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuusamossahan oli osa koivuista jo lehdettömiä, johtuen ilmeisesti tästä taudista.
      Kiitos Pelaguu!

      Poista
  3. Upeita kuvia. Just sopivat ``jaaritukset`` täydentävät postauksen.

    VastaaPoista
  4. Uskomattoman kauniit kuvat! Ihanaa, että pääsi kurkistamaan pohjoisen ruskaa.Tuo lentoon lähtenyt joutsen,ruskapuut ja sateenkaari...kuva, kuin unesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja toivon, ettet muuta mitään.Minä luen mielelläni vaikka pidemmätkin jutut! :)

      Poista
  5. Upeat kuvat. Ensimmäinen kerrassaan lumoava. Ei tuollaisen maiseman näkemisen jälkeen muita aarteita kaipaakaan.
    Sinäkö muka jaarittelet? Hyvin jaksoi tämän(kin) lukea ja kuvia olisi jaksanut katsella enemmänkin. Minusta sinun ja kaikkien muidenkin pitää tehdä juuri sellaisia postauksia, kuin kukin itse haluaa. Jos kirjoittaa blogia pelkästään toisia varten ja miellyttääkseen, onko se enää oma blogi? Blogihan on verkkopäiväkirja, jossa painottuu henkilökohtainen näkökulma. Kommentit ja lukijat ovat toki olennainen osa blogia, mutta miten paljon on tarpeen venyä niitä saadakseen, onkin omantunnon kysymys. No, tämä on vain minun näkemykseni. Itse luen hyvin monia blogeja. Toisissa on paljon kuvia ja/tai tekstiä, toisissa taasen ei. Joskus jaksaa lukea, joskus ei. Riippuu aiheesta, käytettävissä olevasta ajasta ja milloin mistäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä oli niin monta ajatuksia herättävää lausetta, oikeastan vastauksia siihen mitä ajoin takaa!
      Loppujen lopuksi, olenkohan edes oikeastaan ajatellut loppuun saakka, että tämähän on päiväkirja. Tosin sellainen jota ei piiloteta pikkuveljeltä piiloon tyynyn alle :D
      Kuvaamisen ilostahan tämä kaikki alkoi, tämä blogin pitäminen. Edelleen haluan näyttää näillä kuvillani,miten ihmeellisten asioitten kanssa me olemme päivittäin tekemisissä. Ei niitä vaan aina huomaa!
      Ja tärkeintähän on se, että pyrkii olemaan aito ihminen.
      Kiitos Between!

      Poista
  6. Kyllä tarinaa saa olla. Sehän juuri antaa kuvalle usein lisämerkitystä. Tekstinhän voi jättää lukematta, jos ei ehdi lukea.

    VastaaPoista
  7. Fotografias espectaculares.
    Um abraço e bom fim-de-semana.
    Andarilhar

    VastaaPoista
  8. Kauniita kuvia ja tuo sateenkaari-joutsenkuva oikein napakymppi!

    VastaaPoista
  9. Sopivasti sinulla on kuvia ja kertomusta- joskus enemmän, joskus vähemmän.
    Ehkä nuo kuvitellut aarteet ovat niitä parhaimpia!
    Löytämäsi kuva-aarteet ovat hienoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus on hyvä antaa ajatuksille tilaa!
      Kiitos Seija!

      Poista
  10. Vastaukset
    1. Kiitos Ronja Ryövärintytär! Hyvää syksyä!

      Poista
  11. Juuri sopivasti on mielestäni sulla tarinaa ja kuvia.
    Ja näin kauniita kuvia mielellään katsoo vaikka kuinka montakin peräkkäin!

    VastaaPoista
  12. Lämmin kiitos vielä kaikille yhteisesti!
    Jatkan omalla tyylilläni :)

    VastaaPoista
  13. Todella kauniita kuvia!
    Ja tosi hienoa että jatkat omalla, ihanalla tyylilläsi ♥

    VastaaPoista
  14. Upeita kuvia ja kiva lukea tekstiäsi!

    VastaaPoista
  15. Hienosti sait kuvaan myös sateenkaaren heijastuksen veteen. Erityisti tuo kuva, jossa joutsen nousee lentoon sateenkaaren heijastumasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos seita!
      Elämyksenä tämä oli aivan huikea!

      Poista
  16. Mukavaa lukea kerrontaasi kuvien höystönä tai päinvastoin.
    Blogissasi viihtyy.

    VastaaPoista