perjantai 14. syyskuuta 2012

Silmät

Esittelen meidän lapsenlapset kun tässä on sen verran tutuiksi tultu :)

Eevi 5 vuotta.

Mahdottoman ihmisrakas ja sympaattinen beagle.
On viettänyt meillä paljonkin aikaansa varsinkin pentuna kun tyttärellä oli opiskelukiireitä.
Sydän oli murtua kun koira sairastui mäyräkoirahalvaukseen ja siinä yhteydessä todettiin yllätyksenä luuston perinnöllistä rappeumaa.
Elelee tyytyväisenä ja onnellisena onneksi ainakin vielä!





Eevissä on ripaus Nuuskamuikkusta, tykkää istuskella pitkiä aikoja ihan itsekseen, kuunnella ja kuulostella.
Aiempina kesinä istuimme monesti mökkilaiturilla vierekkäin ja katselimme vesimittareitten ja lintujen liikehtimistä.
Eevi painautuu mielellään ihan kylkeen kiinni.










Sohvi 1,2 vuotta

Sohvi sai nimensä siitä kun vietti alussa suurimman osan aikaansa sohvan alla ennenkuin ystävystyi Eevin kanssa.
Nyt ovat parhaat kaverukset.
Sohvi oppi avaamaan kahvalliset sisäovet melko nopeasti ja päästi Eevinkin ihan uusiin seikkailuihin.
Katsoimme kellosta mitä menee aikaa kahden suljetun oven avaamiseen, makuuhuone tietysti oli heillä tavoitteena. Hiukan alle 5 min niin kaksi onnellista pikkuista naamaa katseli vieretysten makuuhuoneen ikkunasta ulos.




Pikkuinen, 5 viikkoisena kuvattu

Perheen uusin tulokas, on vielä kaksi viikkoa kasvatusemonsa hoivissa, seitsemän kolmesta eri pentueesta olevan sisaruksensa
 kanssa.
Löytöeläinkodin kasvatti, löytynyt ihan pienenä hylättynä, mitä emolle lieneekään tapahtunut.
Käynti siellä eläinkodissa oli aika vaikuttava kaikkine tarinoineen.
Arvostan myös sitä mitä vaaditaan ja toivotaan uudelta kodilta.
Kuvasin ihan nopesti ja hätäisesti kun pienellä oli hätä takaisin emon hoiviin.

23 kommenttia:

  1. Ihan tuli niiisk olo, ihania katseita ja tuo pikkuinen luonnollisesti vie huomion, niinhän ne vauvat aina.
    Eeviä katsellessa tuli ikävä omaa edesmennyttä koiraa, ei surullista ikävää, vaan sellaista lämmintä, "niin mekin..." tunnelmaa. Kiitos Vikki näistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä edesmennyt koira jättää jälkeensä ihan lähtemättömän muiston ja niin sen pitääkin olla!
      Mielenkiintoista nähdä millainen tuosta pienestä tulee, näin kuvan siitä vaiheesta jossa sillä oli vielä silmät kiinni ja se näytti ihan mustalta pieneltä karvapallolta.
      Kiitos Tiitsa!

      Poista
  2. Suloisia nelijalkaisia lapsenlapsia. Laiturikuva on aikas liikuttava. Ja, tuo uusin nöpönenä on oikea sydämen murskaaja.
    Ihanat kuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eevi meni välillä ihan yksikseenkin laiturille istuskelemaan.
      Pikkuinen vaikutti aika leikkisältä siinä sisarusparvessaan, saa nähdä miten sopeutuu näihin ystävyksiin.
      Kiitos Sirpa!

      Poista
  3. Lutuset lapsenlapset. Hyviä kuvia kaikki, vaan toi laiturikuva, se on todella hyvä. Sielunkumppani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eevi tuntuu kyllä sielunkumppanilta. Siinä kun istuskeltiin laiturilla usein siinä vaiheessa kun ilta-aurinko laski länteen Eevi katsoi välillä silmiin, ihan kun sanoakseen: " Eikö meillä olekkin mukavaa!"
      Kiitos Harry!

      Poista
  4. Minä kertakaikkiaan liikutuin tuosta Eevistä! Suloinen silmineen. Laiturikököttäjä on niin ihana kuva! Ihan kuule tippa vierähti silmään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eevi kyllä valloittaa luonteellaan kaikki jotka vaan vähänkin koirista tykkäävät! Katse on niin lämmin ja luotettava!
      Se on vaan niin sympaattisen oloista kun koira katselee ihan rauhallisesti vaikkapa vähän matkan päässä ohi uivia sorsia!
      Kiitos Kiiris!

      Poista
  5. Ihania lapsenlapsia. Voi tuota pikkuista Söpötärtä :) On hienoa, että löytöeläinkodit pitävät kovat kriteerit uudelle kodille. Itsellänikin olisi, tai ovatkin niin tiukat, etten ole antanut ollenkaan pientäkään mahdollisuutta lisääntymiseen. Luotto ihmiseen on mennyt, vaikka suuri osa pitääkin hyvän huolen lemmikeistään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Löytöeläinkodissa on eläimille ihan asialliset hinnatkin joissa joutuu vähän miettimään tekeekö tämän hankinnan. Kaikki vaikutti niin hyvin järjestetyltä. Tuli mieleen että pitääkin kysyä mitä sinne voisi lahjoittaa. Tarinat olivat vain aika surullisia!
      Kiitos Tylsä Mörökölli!

      Poista
  6. Liikuttava oli tuo Eevi laiturilla ja kissat ovat aina söpöjä, paitsi tuo yksi takkulainen kulkuri, josta minulla on nyt kova huoli kun ei ole tullut aamupetilleen, johon on hiipinyt melkein joka yö ja popsinut Latziannoksensa. Ajattelin että jos takut harjaisi ja siistisi, niin siitä arkalaisesta tulisi vielä kaunotar..

    VastaaPoista
  7. Eevi, vaikkakin on metsästyskoira rodultaan, ei ole koskaan metsästänyt, eikä nyt sairautensa takia voisikaan, nauttii luonnonrauhasta!
    Sohvi oli reilun vuorokauden karkuteillä ja tytär oli murheen murtama. Kissa on enimmäkseen sisäkissa ja silloin se vähän niinkuin karkasi. Sitten se vaan ilmestyi verannalle, pyrki sisään ja paineli suorinta tietä sisävessaansa :)
    Kiitos Mustis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämpimästi tervetuloa lukijaksi Mustis!

      Poista
  8. Suloisia, ihania- ja ihania ihmisiä jotka välittävät ♥

    VastaaPoista
  9. Elänystävänä täällä melkein silittelen tietsikan näyttöä : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännää odottaa tuota pikkuisen saapumista!
      Kiitos ampiine!

      Poista
  10. Ihanat kuvat. Ja suloisia lemmikkejä - hieno postaus. Itse olen kissaihminen ja sydämeeni sattuu kertomukset löytöeläinten taustoista. Vielä on onneksi hyviä ihmisiä, jotka haluavat antaa kodin juuri tällaisille yksilöille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja vielä onneksi että toimitaan vastuullisesti. Siellä oli niin suloisia pentuja etten ole tainnut nähdä koskaan.
      Kiitos Lissu!

      Poista
  11. Ihanan suloisia kuvia :)!
    Ihana Eevi!

    VastaaPoista