Vaatimuksena Saimaa -näkymät

 Ei ollenkaan huono valinta yöpymispaikaksi, sijaitsee vesilaitoksen katolla aivan veden äärellä.

Kangasvuokko

Kangasvuokko on eräs lempikukistani.
Tänä keväänä kukinta taitaa olla vähän myöhässä kun vieläkään kaikki kukat eivät olleet avautuneet.

Apeutta kerrakseen

Ylitimme eilen valtakunnan rajan Svetogorskin kohdalta ja siitä jatkoimme Viipuriin. Tämä kyseinen tie oli jo elämys sinänsä.
Aamupäivä oli kovin sateinen ja pilvinen.  Harmaus vielä lisää näitten kuvien apeutta.

Muistan kyllä mikä tämä kylä oli nimeltään mutta en halua laittaa sitä tähän, kovin paljon surullista katsottavaa, katsoi mihin suuntaan tahansa. Eikä tämä ollut suinkaan ainoa kylä missä näytti tältä.

Siinä oli aika helpoa katsoa asioita linssin läpi ja ajatella ja ihmetellä miksei mitään tehdä. Pieni kohentaminen kun ei edes paljoa maksaisi. Mutta ellei ole halua eikä ........voimia.

Ympäröivä luonto kun  olisi niin valmis kohennukseen, vanhoja kauniita puita, valkovuokot kukkivat ympärillä, silmut pullistelevat valmiina vihertymään, kevät on puhkeamassa kukkaansa.

Toivottavasti se antaa voimia!

Tuntui etä tämä apeus oli tarttunut eläimiinkin.

Ettei tämä menisi nyt ihan apeaksi niin lopuksi kerron että matka oli oikein mukava hyvässä seurassa ja kyllä siellä Viipurin päässä oli ihan kaunista katsottavaakin.

Kaupunkikuvan elävöittäjät

Tapanaisen talo on saanut purkutuomion ja odottaa tuossa paikallaan ilmeisesti vähän suurempia ratkaisuja päättäjiltä.
Joukko paikallisia taiteentekijöitä päätti vähän elävöittää tätä tylsää näkymää ja kaupunkikuvaa näiltä osin. Suunnittelun kerrotaan alkaneen jo viime syksynä.
Tässä huhti-toukokuun vaihteessa viidentoista maalarin ja graffitintekijän joukko ahersi useamman päivän ja tulokset ovat nyt kaikkien ihailtavissa.

Myymälät olivat kadonneet pikkuhiljaa muualle purkutuomion alta, ikkunat peitettiin fanereilla.  Nyt näihin kahdeksaan fanerilla peitettyyn ikkunaluukkuun syntyi näitä taideteoksia.
Suunnittejoiden tarkoitus oli että ne olisivat hyvän tahdon juttuja ja tuottaisivat ihmisille hyvää mieltä.

Huomasin kyllä kun olin kuvaamassa monia iloisia ilmeitä. Toivotaan vaan että nämä maalaukset saisivat olla rauhassa.

Koko suuren seinän peittävä maalaus on muotoilua opiskelevan Jukka Hakasen työ. Kuvassa hirvi ja karhu tekevät sulassa sovussa kuppia. Värit taiteilija kertoo ottaneensa Karjalan vaakunasta.

Molemmilla, sekä hirvellä että karhulla on toinen eturaaja haarniskoitu.

Tyhjää tonttia kiertää puuaita josta yksi osuus on maalattu mustaksi ja tämä osa on kaupunkilaisten oma ilmoitustaulu.

Taiteilija Satu Musakka kertoi suunnitelleensa liituautomaatin josta saisi värejä, näin jokainen voisi halutessaan täydentää teosta.  Eli tämä on interaktiivinen taideteos.

Kuinka näistä raaskitaan luopua sitten kun kaivinkoneet tulevat paikalle :)

Räkättirastas

Tämä lintu ei taida olla erityisen suosittu puutarhaharrastajien joukossa. Pidetään melkoisena marjavarkaana vaikka näyttääkin tässä niin viattomalta.

Keväisiä kukkia

Tänään on ollut kaunis päivä, tosin valtavan tuulinen.
Käväisimme mökillä katsomassa kevään tuloa. Siinä matkan varrrella poikkesimme muutenkin vähän tieltä sivuun katselemaan mitä luontoon kuuluu.
 Oli muuten elämäni tilaisuus kuvata peipposta mutta jokaikinen kuva epäonnistui enkä vielä ole keksinyt miksi.

Näsiän kukinta alkaakin olla täällä ohitse, oli vaikeata löytää enää kuvattavaa.
Koko kasvi, varsinkin kuori ja luumarjat, sisältävät voimakkaita myrkkyjä.

Sitruunaperhonen oli kovin kiireisen tuntuinen.  Keräsin luontokirjasta vähän tietoa.
 Oliivinvihreän toukkavaiheen jälkeen seuraa kellanvihreä kotelokausi josta  tullessaan koiras on kirkkaankeltainen ja naarasperhonen vaaleanvihertävä.
Sitruunaperhonen talvehtii aikuisena ja elää siten lähes vuoden.

Neitoperhonen oli muutamia vuosikymmeniä sitten harvinaisuus. Talvehtimiset onnistuivat ja perhonen kuuluu nyt vakinaisen lajistoon. Neitoperhosen tapaa useimmiten ruokailemassa pajun kukissa lähisukulaistensa nokkosperhosten kanssa.

Menin tutulle sinivuokkopaikalle katsomaan olisiko siellä kyitä. Se on sellainen kivikkoinen rinne jossa molemmat ovat viihtyneet. Tällä kertaa ei onnistanut. Sinivuokkoja kylläkin oli vielä runsain määrin.

En edes muistanut että  korvasieni aika on parhaimmillaan. Yllättäin törmäsimme näihin kauniisiin yksilöihin. Nyt ne ovat ryöpätty varmuuden vuoksi kolmeen kertaan. Toivottavasti se ryöppäys onnistui että pääsen vielä kuvaamaan :D

Hauskaa vappua!

Aloittivatkohan kärpäset jo eilen vapun vieton, vähän myöhemmin kuitenkin kuin nuo teekkarit.
Joku vintiö oli viiltänyt koivunrunkoa ja siinä viilloksessa josta tuohi oli kuorittu pois oli useita kärpäsiä kai juomassa / imemässä mahlaa.

Ne vaikuttivat jotenkin jähmeiltä ja hitailta. Liikkuivat ihan hissukseen, maistoivat välillä mahlaa ja tekivät taas pienen lenkin.

Mitä isot edellä sitä pienet perässä!

Eikö näytäkkin tuo kulku jotenkin huteralta?

Vai aiheuttaako koivusokeri jähmeän olon?
Lapsillahan runsas makean nauttiminen tekee ihan päinvastaisen vaikutuksen :)

Muistelin että tuota mahlaa olisi käytetty jopa simankin pohjana, en tosin ole kokeillut. Appivanhemmillani oli tapana pakastaa mahlaa aina keväisin, terveellistähän se taitaa olla!