sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Apeutta kerrakseen


Ylitimme eilen valtakunnan rajan Svetogorskin kohdalta ja siitä jatkoimme Viipuriin. Tämä kyseinen tie oli jo elämys sinänsä.
Aamupäivä oli kovin sateinen ja pilvinen.  Harmaus vielä lisää näitten kuvien apeutta.



Muistan kyllä mikä tämä kylä oli nimeltään mutta en halua laittaa sitä tähän, kovin paljon surullista katsottavaa, katsoi mihin suuntaan tahansa. Eikä tämä ollut suinkaan ainoa kylä missä näytti tältä.



Siinä oli aika helpoa katsoa asioita linssin läpi ja ajatella ja ihmetellä miksei mitään tehdä. Pieni kohentaminen kun ei edes paljoa maksaisi. Mutta ellei ole halua eikä ........voimia.



Ympäröivä luonto kun  olisi niin valmis kohennukseen, vanhoja kauniita puita, valkovuokot kukkivat ympärillä, silmut pullistelevat valmiina vihertymään, kevät on puhkeamassa kukkaansa.
Toivottavasti se antaa voimia!



Tuntui etä tämä apeus oli tarttunut eläimiinkin.

Ettei tämä menisi nyt ihan apeaksi niin lopuksi kerron että matka oli oikein mukava hyvässä seurassa ja kyllä siellä Viipurin päässä oli ihan kaunista katsottavaakin.

10 kommenttia:

  1. Oi ei... Kauneuden keskellä on kurjuutta ja apeutta. Tunnelma oikein huokuu kuvistasi.
    On suorastaan kosketeltavissa. Kiitos tästä, Vikki!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole koskaan nähnyt tällaista kurjuutta ja sitä oli niin paljon, mitenkähän ovat taas talvensa tarjenneet.
      Kiitos Pessi!

      Poista
  2. Melko surullista nähtävää ja koettavaa.
    Toivottavasti on kuitenkin mukava matka tiedossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haluaisin mennä kesällä uudelleen ja kuvata vähän positiivisempia näkymiä.
      Kiitos Mimi!

      Poista
  3. Voi apeutta, todellakin. Tässä blogissasi on kyllä hienoja kuvia ja tunnelmia. Valokuvan ottaminen kannattaa aina :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osa kulkukoirista oli niin kurjan näköisiä, ehkä sairaita!
      Se on tämän kuvauksen haaste että saa tunnelman välittymään, sitä yritän kovasti opiskella!
      Kiitos Lissu!

      Poista
  4. Hienosti onnistuit kuvien kautta tuomaan kylän apean tunnelman nähtäväksemme.
    Tuo koirakuva on, siis kuvana, hieno.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkäsin tuosta kuvasta itsekkin kun hain surumielisyyttä niin sitä tunsin saaneeni.
      Kiitos sirpa!

      Poista
  5. Apea tunnelma on aivan käsinkosketeltavaa näissä kuvissa. Surullista.

    VastaaPoista
  6. Se kylä pisti kyllä miettimään tätä elämää!
    Kiitos Pirkkoinkeri ja lämpimästi tervetuloa lukijaksi!

    VastaaPoista